Meillä ei oo nyt oikeen kivaa. Harmia on muustakin kuin noista tassukarvoihin kertyvistä lumipaakuista..
Tapaninpäivän aamuna mulle tuli yhtäkkiä kamalan huono olo. Matalampi kuuli, kun mä vinguin olkkarissa ja tuli äkkiä kattoon. Mun suusta tuli vaahtoo ja mä olin hetken ihan kanttuvei. Ihmiset säikähti hirveesti. Ne päätti kumminkin oottaa ja kattoo oliks se vaan yhden kerran juttu - varsinkin, kun joulunpyhinä on aika vaikee päästä tohtoriin.
Kuukauden kuluttua tuli toinen samanmoinen kohtaus. Sit ne kärräs mut eläinklinikalle. Siellä musta valutettiin verta pulloon, kopeloitiin joka paikasta ja haukuttiin liian paksuksi. (Höh. Mun mielestä se on kyllä niitten oma vika. Rupesin lihomaan heti, kun ne siellä samassa paikassa vei multa vauvantekovehkeet).
Kun mitään muuta syytä ei löydetty, ne sanoi, että mulla on epilepsia. En oikeen tiedä mikä se semmonen on, mutta ihmiset tuli siitä hirveen surullisiks ja järkyttyneiks, joten ei kai se mitään hyvää voi olla..
Nyt me vaan kauheesti toivotaan, ettei se sama tauti tuu mun pennuille, eikä Seita tieteskään voi Unnin kanssa hankkia palleroita, kun Unni kerran on mun poikanen..
Tämmöstä me ei kyllä osattu arvata siinä vaiheessa, kun mun pentuja suunniteltiin. Elämä on joskus aika paakkuista ja surullista..
Voi ei miten kurja uutinen! :( Alkaako Usmalla lääkitys vai mitenkä? Toivottavasti Usman pennut pysyisivät terveinä.
VastaaPoistaAika murheellisia täällä tosiaan ollaan ja huolissamme Usman jälkikasvusta myös. Lääkitystä eläinlääkäri ei suositellut aloitettavaksi vielä, koska se väsyttää koiraa niin kovasti. Kokeillaan nyt ensin pärjätäänkö ilman. Jotain kohtauksen kestoa lyhentäviä ampulleja hän kirjoitti. Toivottavasti ei tule tarvetta. Nämä ensimmäiset kohtaukset eivät onneksi ole olleet kovin pitkiä.
VastaaPoistaAiemmin meillä oli sekarotuinen husky, joka sai epileptisiä kohtauksia vain silloin, kun sille tuli anaalirauhastulehdus.Siksi halusimme varmistaa, ettei kohtauksia laukaise jokin muu sairaus. Seri eli täyttä elämää 18 vuotiaaksi saakka..
Ikävä uutinen. En ole tiennytkään, että koirillakin epilepsiaa voi olla. Kaikkea murhetta sitä pitää ollakin. Toivotaan, että pennuille ei tule.
VastaaPoistaKyllä noilla koiraparoilla taitaa olla yhtä paljon sairauksia kuin ihmisilläkin. Ennen niistä ei vaan tiedetty, eikä välitettykään. Huvitti, kun näin laskun eläinlääkärikäynnistä, eikä lähes kahdensadan summa huimannut kuin pienen hetken. Omasta lääkärikäynnistäni en olisi ollut valmis niin paljoa maksamaan :)
PoistaHei voi, kun ikävä uutinen mun yhdellä kaverilla on kans koiralla se on 8 vuotta vanha välillä menee pitkä aika, kun tulee kohtaus. Nyt lääkäri oli sanonut, että pitää päiväkirjaa millon kohtaus tulee. Sillekään ei lääkitystä vielä annettu. Toivon sydämestäni että Usma paranee.. Halauksia täältä meiltä kaikilta. Taina, Pinja, Stella..Ja Usmalle paljon rapsutuksia.
VastaaPoistaKiitos myötätunnosta, Taina. Sitä mekin toivomme, että kohtauksia ei alkaisi tulla usein. Nehän voivat vahingoittaa koiran aivoja ja pahimmassa tapauksessa jopa tappaa..
PoistaOliko siinä sitten varjelustakin mukana, ettei Seitan ja Unnin treffeillä tärpännyt.
VastaaPoistaVoi Usma-kulta.
Sitä minäkin heti ajattelin, Aila..
PoistaVoi ei, tosi harmillisia uutisia tällaiset! Toivotaan, että ihana Usma pysyisi kunnossa nyt ensi alkuun ilman lääkkeitä tai viimeistään lääkkeiden kanssa eikä tauti periytyisi pennuille. Onko sulla tietoa, onko Usman suvussa esiintynyt epilepsiaa?
VastaaPoistaPaljon rapsutuksia Usmalle (ja tietty myös Seitalle ja Ainulle) lähettää Hups!
Kyllä minä niitä tietoja yritin kysellä sekä Usman että Usman pentujen isän osalta, eikä isompaa riskiä pitänyt olla. Minulle kasvattajana kauhistuttavin mahdollinen tilanne olisi se, että olisin tullut vahingossa saattaneeksi maailmaan liudan sairaita pentuja. Huoli Usmasta on suuri, mutta vähintään yhtä paljon hirvittää se, tuleeko joku Usman jälkeläisistä sairastumaan. Kai se on samanaikaisesti sekä onni että onnettomuus, etteivät nämä perinnöllisyysasiat ole ihan yksinkertaisia yhtälöitä.
PoistaNo voi että, kun kurjan hurja uutinen. Uskotaan ja toivotaan kuitenkin parasta.
VastaaPoistaNiinpä..
PoistaVoi Usma, toivottavasti kohtauksia ei tule usein ja etta olet hyvassa voinnissa mahdollisimman paljon ja kauan. Halit ja rapsutukset multa ja mun kissoilta!
VastaaPoistaKiitos paljon. Ihmisten rapsutukset on kivoja, mutta on kissatkin hyviä rapsuttaan - ainaskin meillä. Nykyään me kaikki koirat rapsutetaan niitä takaskin. Siihen meni vähän aikaa, mutta osataan jo möyhiä niitä niin varovasti, ettei ne mee rikki, vaikka ne on pieniä ja pehmeitä.
PoistaEpilepsia hyvin hoidettuna, lääke ja tasainen elämä, ei sentään ole kuolemaksi. Ikävä ja paha tauti kumminkin. Minulla oli pikkuiset griffon-sisarukset Merri ja Pippin. Pippin sairastui seitsemän vuotiaana epilepsiaan. Kohtaukset olivat alusta asti suuria ja vaikeita. Lääkitys ei saanut myöhästyä kahtakaan tuntia oikeasta ajasta. Monta vuotaa meni kuitenkin onnellista koiran elämää eläessä. Lieviä kohtauksia toivottelen Usmalle!
VastaaPoistaNäitä positiivisia esimerkkitapauksia on niin rohkaisevaa lukea. Onneksi nämä Usman tähänastiset kohtaukset ovat olleet kohtalaisen lieviä. Jotenkin minua vaan vieläkin hirvittää, että epilepsian puhkeamisen taustalla on jokin vakava, etenevä sairaus.. Toivon hartaasti olevani väärässä.
PoistaTeidän Vilin kasvamista onkin mukava käydä blogissasi seuraamassa. Mahdottoman terhakkaan näköinen pikku otus se on ja ihanasti elämää täynnä :)
Voi pikku rakas! Toivottavasti saat hyvät lääkkeet eikä noita kohtauksia tulisi usein. Rapsutuksia sinulle ♥
VastaaPoistaKiitos, Saretska. Meillä ollaan nyt vähä nuupallaan, joten rapsutukset tulee tosi tarpeeseen.
PoistaVoi ei, onpa ikävä uutinen! Toivotaan kuitenkin mahdollisimman oireetonta tautia ihanalle koiralle ja paljon rapsutuksia kaikille hauvoille ja kisuille!
VastaaPoistaKiitos, Mamma N. Helmin tapaus on meille rohkaiseva esimerkki siitä, että huonon uutisen jälkeen voi silti olla, huolellisella hoidolla, hyviä vuosia jäljellä.
PoistaToivotaan, että tuo epilepsia asettuisi eikä tarvisi lääkitystä aloittaa. Meidän italiaano sai joskus vuosia sitten muutaman kohtauksen, mutta siihen ne jäivät ja lopulta selvittiin säikähdyksellä. Pappa on pian 15-v ja on jo vuosia ollut oireeton. Toivotaan myös, että lapsukaiset säästyvät taudilta.
VastaaPoistaOnpa lohdullista kuulla tuommoisesta tapauksesta. Jonkinlaista ihmeparantumista tai edes taudin pysymistä kurissa täälläkin toivotaan.
PoistaJäi tosiaan ihan mysteeriksi se, mistä ne kohtaukset mahtoivat sitten lopulta johtua. Niitä tuli alkuun muutama ihan kuukauden sisällä ja silloin käytiin lääkärissä, eikä mitään selvyyttä asiaan saatu. Sitten meni pari vuotta niin, että kohtauksia oli jokunen ja sen jälkeen niitä ei tosiaan enää ole ollut. Mitään isompaa selvittelyä syystä ei sitten edes lähdetty enää tekemään, kun tosiaan oli tuolla ihan ohimenevä vaihe elämässä.
PoistaOlivat aika lyhyitä kohtauksia, mutta todella hurjannäköisiä, kun koira tärisi ja sätki. Nyt vanhemmiten on ollut sitten jotain muita kremppoja, mutta onneksi ei enää epileptisiä kohtauksia. Tuon koiran molemmat sisarukset kuolivat jo pikkupentuina johonkin kohtaukseen, joten jotain neurologista kuitenkin voi senkin kohtausten takana olla, vaikka ei hänen elämäänsä ole vaikuttanutkaan onneksi kamalan paljoa. Kastraatio tehtiin silloin heti ekojen kohtausten jälkeen ettei vain vahingossakaan tulisi jälkeläisiä.
Voi kun harmi , usmalle terveisiä :D
VastaaPoistaOij nej, hoppas att det blir bättre, lessamt och läsa sånt här, vi önskar allt väl åt Usma:)
VastaaPoistaNo mutta hui!! Mistkäköhän linjasta tuo mahtaa olla periytynyt, ja isän vai emän puolelta? Isukki ja velipoika Haldi ovat ainakin toistaiseksi oireettomia, pitääkin äiskän omistajalta kysellä mikä sillä puolen mahtaa olla tilanne. Kurja homma jokatapauksessa :( Jaksamisia kovasti Usmalle ja suuri hali!
VastaaPoistaTähän vielä lisäkommenttina, että nämähän olisi hyvä tuoda myös rotuyhdistyksen sekä kasvattajan tietoon..Lappalaiskoirat ry:n jalostustoimikunta ainakin kerää terveystietoja näistä.
PoistaMinua nyt lähinnä järkyttää se , ettei tämä Usman epilepsiaan sairastuminen ole korviini kantautunut - ennenkuin isän ja velipojan omistajan kautta , joka sattui tätä blogia lukemaan . Kasvattajana pidän tälläistä tietoa äärimmäisen tärkeänä . Kiinnostaisi myös kaikki veriarvot mitkä Usmasta saatiin... Olen hirvittävän järkyttynyt ja pahoillani :( Menee täällä nyt tutkailemaan " sukurasitteita " ., joita tätä ennen ei ole kauheasti ollut...Nyt masentaa :(
PoistaNäin on, ja aikomus on ollut tietoa eteenpäin laittaakin. Sairastuminen vaan on varsin tuore juttu ja tahtoisin ensin varmistua siitä, ettei sittenkin ole kyse hätiköidystä diagnoosista. Koska itsekin olen niin heikossa hapessa, etten jaksa hirveästi suuntaan ja toiseen pitää yhteyksiä, ajattelin, että tämä blogi olisi sopiva kanava tiedottaa asiasta niille, joita se mahdollisesti koskee/kiinnostaa.
PoistaSinulle, Kaisa, kertomista olen arastellut aivan erityisesti, koska tiedän sinut tunnolliseksi kasvattajaksi ja arvaan, että tuntuu kurjalta, vaikkei tämä millään tavalla sinun syysi olekaan.Pistän arvot tulemaan, kunhan vointi sen verran paranee, että jaksan kopioida ne lääkärin lapusta.
Jalostustoimikunnan sivuilta katsoin heidän tiedossa olevat epilepsiaa sairastavat koirat eikä löydy niitä kyllä Usman takaa, eli niitä on kyllä muitakin ja siksi onkin tärkeää tietoa jakaa sinnekin suuntaan. Lisäksi laitoin kyselyä mikä mahtaa olla tilanne mahdollisen geenitestin kohdalla lappalaiskoirien osalta, koska tämä rotu tuossa projektissa mukana on ja geenitesti mahdollisesti jossain kohtaa tulossa. Koirangeenit.fi sivulta löytyy lisää tietoa, jos tahtoo verinäytteen koirastaan toimittaa kun diagnoosi on varma. Otin yhteyttä myös Usman emän omistajaan ja kyselin mikä siellä suunnalla on tilanne jotta nyt olisi mahdollisimman laajalla pohjalla tietoa kerättynä sukulaisten osalta.
VastaaPoistaItseäni tottakai myös huolettaa Haldin, Usman veljen, 3vkon ikäiset pennut. Näiden pentujen uusille kodeille tämä tieto kuuluu myös, koska vaikka Haldi nyt oireeton onkin niin voi silti tätä tautia myös kantaa koska siskollaan tämä nyt on. Ainakin riskit on tuotava tiedoksi.
Kamala juttu siis kaikenkaikkiaan ja koskettaa monia, voin vain kuvitella miltä siellä Usman omilla ihmisillä tuntuu :( Voimia siis kovasti ja koitetaan avoimin mielin käsitellä asiaa yhdessä ja jakaa tietoa. Mulle Usman isän ja veljen omistajana sekä Kaisalle kasvattajana nämä tiedot ovat kultaakin kalliimpia tulevaisuuden jalostusvalintoja pohtiessa. Saa aina laittaa vaikka sähköpostia jos siltä tuntuu ja mielelläni otamme kaiken mahdollisen tiedon vastaan asian osalta. :)
http://www.lappalaiskoirat.fi/
Poista