Ei meidän laumasta oo ennen kukaan vielä mummoja pakoon juossu, eikä sen paremmin kääpiökoiriakaan, mutta nyt pääs sillai käymään..
Ainu ja toi meidän matalampi ihminen kävi nimittäin viime yönä kierrätyspisteellä lenkillä. Se hökötys, minne ne peltipurkit ja muovit jätetään on semmosen rivitaloryppään vieressä. Yhdestä pihasta kurkkas sit puolialaston mummo, jolla oli päällään vain kuminauhalla kiinnitettävä kylpypyyhkeentapainen. Se piteli semmosta pientä, mustavalkosta otusta, josta ei oikeen tienny oliko se koira vai hiiri, mutta murinasta ja haukusta Ainu päätteli, että koirahan se. Matalampi kysyi kumminkin vähän epäkohteliaasti, että "MIKÄ TOI ON??".
Se mummo käski niiden tulla sinne pihalle, että koirat vois tutustua, mutta Ainu ei ollenkaan halunnu. Ei mikään ihme, kun se pikkupeto räkytti sille kaiken aikaa mitä hirmuisempia uhkauksia. Matalampi kumminkin maanitteli ja vähän kiskoikin sitä niin, että sai sen lähemmäs. Kun se pikkupiski ihan selvästi oli aggressiivinen, eikä osoittanu mitään kiinnostusta ystävälliseen kanssakäymiseen ja Ainua hirveesti pelotti, matalampi päätti viedä sen pois.
Se mummo ei kumminkaan luovuttanu, vaan melkeen komensi niitä menemään takas. Matalampi yritti vähän lyödä leikiksikin ja sanoi, että Ainulla on vapaa kasvatus. Sen ei tartte, jos ei se haluu, mutta ei se mummo luovuttanu.
Kun helpottunut Ainu ja matalampi lähti kävelemään kotiapäin, se mummo haki fleksiremmin ja lähti sen vihasen piskin kanssa juoksemaan niiden perään.
Kun ne sai ne kiinni, se piski yritti taas heti purra Ainua ja se mummo antoi sen kiertää fleksin nailonnarun matalamman jalkojen ympärille niin, että sattui. Ainuressu yritti kauhuissaan karkuun, kun pikku meksikaani louskutti hampaitaan ja matalampaa alkoi jo tosissaan nyppiä.
On se kummallista, kun jotkut vaan tuppaa, vaikkei yhtään tykätä. Onneks Ainu on tosi kiltti, eikä ole vielä hoksannu olevansa niin iso ja vahva koira, että olis voinu haukata siltä pieneltä vaikka hännän irti.
Sille pikkukoiralle voi kumminkin käydä vielä huonosti, kun se on saanu riesakseen noin typerän ihmisen. Onneks ei sattunu olemaan meidän Seita matkassa. Se olis kyllä saattanu suuttuu sille raivoavalle otukselle ja kuka tietää kuinka sitten olis käyny..