Näytetään tekstit, joissa on tunniste videot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste videot. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Eka päivä koirana



Tommonen yleinen vinku ja hässäkkä pentulaatikossa eilen puhkes, kun mä lähdin ekaa kertaa sieltä tankkaamaan. Mullon kaiken aikaa ihan hirrrrmunen nälkä, mutta niin on noilla mun ipanoillakin. Eilisestä tähän päivään pari niistä on varmasti kasvattanu ympärysmittaansa jo puolella.

Onneks maitobaari toimii ja pöytiin tarjoilukin. Ihmiset kantaa mulle luomuporoa ja muuta herkkua heti, kun vaan pyydän ja välillä, vaikken pyytäiskään,, mutta Eukanuban penturuokaa EN syö. Siitä periaattesta pidän edelleen kiinni. Saas nähdä, mitä noi ipanat siitä tykkää sitten, kun niille semmosta ruvetaan tyrkyttelemään.

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Havaintoesitys

Vähän on hämärän näköstä touhua, mutta ihminen ei oikeen ehtiny valaisemaan, kun mä esitin sille uudestaan, mitä ne ipanat siellä mun vattassa harrastaa. Ja joo, jos tarkkaan kuuntelette niin mä MURRAAN. Sitä mä en muutoin harrasta juur koskaan, mutta nyt tarttee vissiin ruveta harjottelemaan komentamista, jos ne kersat on noin villejä ja vallattomia.

torstai 20. tammikuuta 2011

Kissakaupunki



Nykyään tulee ihan liian usein vastaan kamalia uutisia, joissa kerrotaan julmuuksista, joita ihmiset tekee eläimille.

Onneks on tuommoisia kilttejäkin. Tuo mies ei kuulemma aluksi edes tykännyt kissoista. Sitten sen tytär jätti sille kisunsa, joka sai pentuja. Nyt sillä miehellä on suuri turvakoti hylätyille kissoille. Siellä ne saa asua elämänsä loppuun asti. Niistä pidetään huolta ja sekä niiden, että ihmisten iloksi on rakennettu tuommoinen kissakaupunki. Selvästi näkee siitä, kuinka ne tulee tuon miehen luo, että niillä on siellä hyvä ja turvallista olla..

maanantai 8. maaliskuuta 2010

perjantai 8. tammikuuta 2010

Vinski vesikissa


Ei se haittaa, vaikka osa menee korvaan, mut tän tiskialtaansa ne vois kyllä pitää vähä puhtaampana..

lauantai 2. tammikuuta 2010

Villiminttu ja suloinen suttunaama


Niinku oon jo kertonu, Villiminttu ei koskaan oo ollu kovin kiltti toisille kissoille, eikä muutenkaan kovin äidillinen tyyppi. Pörröpalleroisesta ulkomuodostaan huolimatta se on ennemminkin hurja peto, joka vanhan kodin pihalla otti hengiltä myyrien ja vesirottien lisäksi myös kyykäärmeitä ja kärppiä. Nyt siitä on tehty väkisin sisäkissa ja yllättäen sen pehmeämpi puoli alkaa paljastua. Jostain syystä se on ihan heikkona tohon Seitaan. Selvästi se on sen mielestä suloinen suttunaama, jota pitää hoitaa. Eikä Seitalla näytä olevan mitään sitä vastaan.

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Tänään kotona


Miisu on vanha, raihnainen ja vähän höpsö kisu. Se luulee, että silityslauta on sitä varten, että siihen kissat voi asettua silitettäväksi. Me Seitan kanssa tiedetään, että paras paikka koiralle on olla aina tapahtumien keskipisteessä, vaikka se sitten tarkottaisi keskellä lattiaa lötköttämistä niin, että ihmiset kompastuu meihin mennen tullen.

Vinski puolestaan on vesikissa. Matalampi on sitä mieltä, että sen perimään on varmasti lipsahtanu ripaus saukkoa. Se nimittäin tykkää vedestä ihan kaikissa muodoissaan. Pesuallas on sen suosikkipaikka. Siellä voi vaikka nukkua ja välillä sille pitää avata vesihana. Siinä se sitten kylpee, juo ja leikkii, eikä edes kastu, kun sen turkki on niin kiiltävä ja jonkinlaisen vahakerroksen peittämä. Ihan hassu Vinski.

maanantai 7. joulukuuta 2009

Viimeistä kertaa tutussa metsässä



Viikonloppuna oltiin korkeemman kanssa juoksentelemassa ja matalampi sanoi, että se taisi olla meidän viimeinen lenkki tutussa metsässä. Seuraavan kerran lenkkeillään uusissa maisemissa.

Mä huomaan, että meidän matalampi ihminen on surullinen ja vanhemmat eläimet hämmentyneitä ja huolissaan. Onneksi me Seitan kanssa ollaan niin nuoria ja tuoreita, ettei uusiin asioihin ja paikkoihin sopeutuminen oo meille mahdotonta.

Toista se on Essillä, joka on syntyny tässä talossa yläkerran portaiden alla, eikä kissoistakaan kukaan muu kuin Miisu oo koskaan asunu muualla kuin pentuna emon luona ennenkuin ne on muuttanu tänne.

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Filmitähtiä

Tänään päästiin filmitähdiks lenkillä. Noi ihmiset ei vaan päässy vielä yksimielisyyteen tän leffan nimestä. Olisko se "Kaislikossa suhisee" niinku matalampi ehdottaa. Eihän noi mitään oikeita kaisloja oo, tavallista heinää vaan. Vai voisko se olla "Koirien kokoontumisajot", vaikkei me millään, eikä mitään, tossa ajetakaan?

Parasta siinä on matalamman mielestä se, että vaikka me valitaan ihan eri reitti, meillä on taas kerran sama, yhteinen päämäärä, ja siinä olis kuulemma ihmisilläkin oppimista. Eri kautta voi päästä samaan, hyvään lopputulokseen. Tärkeintä olis vaan olla yhtä mieltä siitä, minne ollaan pyrkimässä..

sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Rapaista ja tylsää



Vaikkei sitä hirvee lopulta saatukaan, paljon rapaa me ainakin kannettiin metsästä kotiin. Matalampi ihminen on huomannut, että kaikkien kannalta vaivattomin konsti puhdistaa rapaiset koirat on laittaa meille omat kuivausmatot lattialle ja pestävä peite siihen tuoliin, missä saadaan luvallisesti olla (ihan kaikkeen me ei tietysti lupia kysellä).

Kisutkin tykkää niistä matoista, vaikka ne olis meidän jäljiltä märkiä ja kurassakin. Tänään Seitan viereen kääriytyi nukkumaan Muska. Eikä siinä sitten mitään kummempaa,. kuten kuvasta näkyy.

sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Kissatappelu



Kisut on yllättävän hurjia, kun ne semmosiks rupee ja tyttökisut on kaikkein hurjimpia. Villiminttu toteuttaa itteään ulkona ja on kotiin tullessaan aina sopivasti väsyny. Mimmikin osaa olla aika räiväkäs tapaus, mutta Muska on kyllä ihan omaa luokkaansa kissatappelussa. Näyttää vähän siltä, että mitä pienempi, sen pippurisempi. Jos noi pikkukisut on vaikka tiivistettä.. Onneksi ne on sentään meille koirille ja ihmisille kilttejä.

Ai niin. Liityin muuten tänään lapinkoirien vapatusrintamaan ja aloitin toiminnan puremalla Seitalta pannan poikki. Ei sille kumminkaan vissiin tullu kovin vapautunu olo, kun se niin kiltisti
käveli ihmisen perässä aitauksesta sisälle ilman mitään taluttimia. Blondi mikä blondi.

lauantai 18. huhtikuuta 2009

Muska ja pölyimuri

Muska ja pölynimuri on hyviä kavereita. Viime viikkoina sitä pitkäkaulaista pörisijää ei ole viitsitty ees laittaa välillä kaappiin, kun me kuulemma kannetaan niin kauheesti rapaa sisälle, että pitää kaiken aikaa imureerata. Korkeempi ihminen keksi tänään toisen teknisen vempelen riemut ja nyt meistä rupeekin vissiin sitten elävää kuvaa pukkaamaan tänne blogiinkin harva se viikko. Kyllä se mulle sopii, mut nyt saa kisut ensin esiintyä. Me Seitan kanssa ollaan sattunesta syystä vähä väsyneitä..