On toi näytteleminen vaan jännää hommaa. Aamulla lähettiin tosi aikasin. Perillä ihmeteltiin sitä meininkiä ensin tunnin verran. Seita rupes vähä huuteleen yhelle isolle samojedille, mut kyllä se sit hiljeni, kun me sanottiin, et se saa tapella ihan yksin, jos kerran kaivaa verta nenästänsä. Siitä se vähä lannistui ja hiljeni. Muuten se olikin tosi nätisti, vaikka sitä selvästi jännitti.
Mä jouduin hetkeks ison pikkutyttölauman saaliiks. Ne silitti mut melkeen lyttyyn. Sitten tuli meidän vuoro lähtee näyttelemään.
Alunperin meidän omien ihmisten ei pitänyt tulla kehään ollenkaan, kun korkeempaa ei hotsita, eikä ton matalamman jalat jaksa. Korkeempi joutui nyt sit kumminkin vähän juoksenteleen, kun yks ihminen ei tullutkaan, jonka piti esiintyy meidän kanssa. Tuommoselta se näytti.
Mä jouduin hetkeks ison pikkutyttölauman saaliiks. Ne silitti mut melkeen lyttyyn. Sitten tuli meidän vuoro lähtee näyttelemään.
Alunperin meidän omien ihmisten ei pitänyt tulla kehään ollenkaan, kun korkeempaa ei hotsita, eikä ton matalamman jalat jaksa. Korkeempi joutui nyt sit kumminkin vähän juoksenteleen, kun yks ihminen ei tullutkaan, jonka piti esiintyy meidän kanssa. Tuommoselta se näytti.
Kaikilla muilla tyttökoirilla oli hieno turkki päällä, mutta meilloli vaan tämmöset pikku bikinit. Punaiset nauhat me kumminkin saatiin. Se tarkoittaa kuulemma "erittäin hyvä". Tuomari sanoi, että mulla on miellyttävä ja rauhallinen luonne ja, että Seita on terhakka. Se meitä kyllä vähän nauratti. Mut aika ylpeeltä toi terhakka blondi tossa kyllä näyttää.. ja mä katselen ihaillen yhtä kivan väristä kilpakumppania, jolla tosiaan oli vielä turkkikin tallella..
Saa nyt nähdä oliko nää meidän viimeset näyttelyt. Saattaa hyvin ollakin, mutta eihän sitä koskaan tiedä..
Saa nyt nähdä oliko nää meidän viimeset näyttelyt. Saattaa hyvin ollakin, mutta eihän sitä koskaan tiedä..
Hui, tässähän olisi voinut itsekin joutua juoksemaan, jos olisi tullut Kihniöön.
VastaaPoistaNiin olis voinut, joten aikamoinen onnenpotku, että ilmaantui muuta, vai kuinka ;-)?
VastaaPoistaTaas niitä hetkiä, kun sitä mykistyy johdatuksen edessä ;-)
VastaaPoistaMutta onnea hienosta tuloksesta
Onnea Usma ja Seita punasista nauhoista! =) Nättejä tytsyjä te ootte! Olikos Kihniössä paljon kilpakumppaneita? Jerellä on Turun-koitos kahden viikon päästä. Vauvakarva on vähitellen alkanut irrota Jerestäkin tuppoina, mutta sen verran rauhalliseen tahtiin vielä ainaki toistaseksi, että pojan kehdannee kehään viedä.
VastaaPoistaEns viikonloppuna matkataanki Tammelaan moikkaamaan "isoveljen" kasvattajaa ja Juuson siskoja& veljiä kasvattitapaamisen merkeissä. :)
Juniorityttöjä oli peräti seitsemän, vaikka se koko näyttely oli aika pieni, joten ei me ihan kahdestaan saatu siellä kehässä tassutella ;-)
VastaaPoistaSaapa nähdä minkämoinen karva Jerelle tulee sitten, kun uusi kasvaa. Tähän saakka se onkin ollut niin ihanan muhkea.
Meitä oli muuten esittämässä Kaisa sieltä Mopedimuorin kennelistä. Tuttu varmaan Jerellekin ;-)
Onnea hienosti meni punainen nauha otette ihania Seita ja Usma todella nättejä koiria niin, kuin tuomari sanoi. -Taina
VastaaPoistaHyvä te koirat ja ihmiset kanssa. On se nyt hienoa kävellä punainen rusetti hihnassa. Maltattekohan enää ilman hihnaa suostua lähtemäänkään minnekään :)
VastaaPoistaOnnittelut punaisista nauhoista, hyvinhän te pärjäsitten bikinit päällä syysmallisto-näyttelyssä :)
VastaaPoistaMeidän laumalla on ihan uusi blogi, pistäkäähän osoite talteen :)