Näin väsytetään lapinkoira

 

Näin väsytetään lapinkoira. Ainaskin hyvinsyöneen sorttinen, tai semmonen, jolla voi olla pentuja vattassa.

Käytiin nimittäin saaressa retkellä. Sinne pääsee ihan omin tassuin nyt, kun järvessä on taas kansi päällä. On kiva juosta lujaa, kun on tilaa, eikä kuoppia ollenkaan. Lunta oli kummiskin niin paljon, että tuli kuntoiltua yhden päivän kiintiö täyteen. Varpaanväleihinkin tuli paakkuja.

Me vähän Ainun kanssa riehupainittiin. Seita ei jaksanu, mutta kyllä sekin retkestä tykkäs. Kotiin palattua oltiin hyvin rauhallisia karvatassuja jokunen tunti..

Arvaus ja arvonta

Nyt meinaa matalammalta mennä hermo. Seitan massu ei kasva ollenkaan, mutta käytös ja maitohanat on edelleen ihan kummalliset (niistä tulee vähä maitookin). Kun matalampi harjas kaikki irtokarvat (4 isoa kourallista) Seitan vattan alta, sen varmuus pentujen tulosta haihtui kuin tuhka tuuleen. Jännitystä helpottamaan järjestetään nyt arvonta. Siihen voi osallistua jättämällä tän postauksen perään kommentin, jossa esittää arvauksen siitä, kuinka monta pentua Seita saa (nollakin on hyväksyttävä arvaus). 

Muskakisu arpoo yhen voittajan kaikkien osallistuneiden joukosta ja toisen palkinnon niiden kesken, jotka on arvannu sen pentumäärän oikein. Ne kaks voittajaa saa sit itse kertoo tahtooko ne kissoille, koirille vai ihmisille sopivan palkintopaketin.

Voittajat arvotaan viimeistään sunnuntaina 12. päivä tai heti, kun Seitan vauvat on syntyny.

Kuulostaako hämärältä? Musta ainakin kuulostaa, mutta, jos kaikki tässä nyt puolentoista viikon aikana selkenis.

Koiranpoikasia ja krokotiileja

 Jippii! Joulu tuli meille etuajassa. Matalampi sai  lahjansa hyvien uutisten muodossa ja me saatiin tommonen loota.

Eilen, kun Seita köllötti lattialla, mä kävin nuuhkasemassa yhtä kohoumaa sen massussa. Matalampi tuli körökyytiä perässä ja koitti ihan varovasti samasta kohdasta. Kyllä siellä selvästi joku pallero on.  Masu on vaan hassusti vähän toispuoleinen niin, että sen kasvamista on ollut vaikea hoksata..eikä koiraäitien masu usein kasvakaan ennenku ihan näin loppuvaiheessa. 

Seitan pentujen pitäis syntyä loppiaisen jälkeisellä viikolla. Me saatiin aukasta pakettimme jo eilen. Sieltä löytyi iso liuta krokotiilejä.

Kissanhiekkaa ja luontofilmejä

Kattisen blogissa oli kiva kissanhiekkaesittely. Käykää kattoos, jos kiinnostaa. Meitä Ainun kans kissanhiekat kiinnostaa myös, mutta matalampi sanoo, ettei saa tarkemmin kertoo millä tavalla, ettei lukijoilta mee ruokahalut, jos niillä vaiks sattuu just olemaan piparkakku kourassa..

Kaikissa muissa blogeissa on nyt hienoja joulukortteja esillä. Meillä ei tänä vuonna oo, eikä tuu. Joulufiilis on vähä hukassa ja joka paikka edelleen sotkussa. Matalampi meinaa vissiin muuttaa kaappiin, kun se tyhjää sieltä tavaroita pois ja puunaa hyllyjä rätillä.

Piisku, Ainu ja Muska kattelee luontofilmejä. Piisku tollee oikeen läheltä.

Seitan salaisuus

 Nyt tais käydä niin hassusti, että Seita saa pitää salaisuutensa ihan loppuun saakka. Ei saatu järjestettyä aikaa eläinlääkäriin tällä viikolla, eikä näillä pakkasilla tietysti olisi kovin fiksua Seitan massukarvoja ajellakaan ( ultratutkimusta varten. Mä nääs tiedän nää jutut, kun mulle tehtiin ne kaks vuotta sitten).

On se vähä hassua, ettei meidän ihmiset saa tosta Seitasta selvää, vaikka se on jo kolmas äitikoira, jota ne vakoilee läheltä. Seita on kyllä muutenkin aika salaperäinen koiruus, eikä kaikkien ihmisäitienkään vauvanodotus oo samanlainen. Tarttee kai vaan hyväksyä tää tilanne nyt ja kattoo, mitä annetaan. 

Seitan ruoka on varmuuden vuoksi vaihdettu toisenlaiseks ku meillä muilla ja pentulaatikon paikka on suunniteltu valmiiks. Kuutta pentua sieltä ei ainakaan, missään tapauksessa tuu. Se on varmaa (??!**!), mutta kattotaan ny tulisko edes pari.

Jos noi kaikki oireet (käytöksen muuttuminen hurjan hellyydenkipeäksi ja entistäkin rauhallisemmaksi, lievä pahoinvointi just sillä viikolla, kun se on tavallista ja nisien erottuminen selvemmin) on vaan valeraskautta, loppuu nekin pikapuoliin siihen, että toi mysteerimamma alkaa taas hoitaa punasia leluhiiriä.

Matalamman mielestä olis hyvä, jos koirille syttyis semmonen punanen valo vaikka ottaan, kun ne on pieniin päin. En oo samaa mieltä. Miltä toi Ainukin näyttäs punanen lamppu ottassa. Pöh olkoon.

Mukavaa joulunodotusta nyt vaan teille. Me odotellaan täällä muutakin:)

Joulun jännin pehmeä paketti

 Joulun jännittävin pehmeä paketti meidän huushollissa on kyllä toi Seita. Kun ei ihmiset tiedä vieläkään onks sillä pentuja vattassa vai ei!!! Mulla oli tossa vaiheessa selvästi muhkeempi massu, mutta siellä potkiskelikin kuus villiä ipanaa. Jos kyydissä ei oo ku kaks koirakakaraa, kai se masu voi olla pienempikin. Kaiken varalta matalampi madotti sen taas, kun semmoset suoli-ilkiöt kuulemma lähtee vaeltelemaan just tässä vaiheessa (40 - 42 vrk) pennunodotusta. Me Ainun kanssa saatiin siinä sivussa makkaraa, mut ei onneks yhtään matolääkettä. Jee..

Seita olis viety jo eläinlääkärin tutkittavaks ( vaiks se kuulemma kamalan kallista onkin), jos korkeemmalla vaan olis ollu aikaa sitä sinne kyörätä. Matalampihan ei sinne ilman autoo Seitan kans pääse..Kattotaan nyt ehtiskö ne vielä tällä viikolla jossain välissä. Eihän tämmöstä jännitystä kukaan kestä. 

Joku jo kiusas matalampaa, että jos se ei oo ollu tarpeeks kiltti kuluneena vuonna, tuolla pörröpaketissa ei oo yhtään palleroa. Höh. Sit ei kyllä varmaan oo, kun se tänäänkin karjui mulle ku hyeena, vaiks mä vaan jahtasin vähän pihalla naapurin kissaa..Ei yhtään kilttiä mun mielestä semmonen huutaminen.

Ainu kuulemma kyllä tykkäis pienistä leikkikavereista - ainaskin, jos ne ei kovasti pure hännästä. ( Ei kerrota sille, ettei semmosta voi mennä lupaamaan)

  

Lääkärissä

 Tänä aamuna tapahtui vähän huolestuttava juttu. Ihan varoittamatta ihmiset survoi Piiskun ja Muskan kuljetuskoppeihin ja vei ne jonnekin. Kun ne tuli takas, Muska ei tullu pitkään aikaan kopista pois, vaikka me käytiin nuuhkimassa sitä ja tuupittiin varovasti kuonolla ja Piisku oli parturoitu paikoitellen ihan kaljuks.

Kyllä me ollaan huomattu, että niillä molemmilla on ollu pieni henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvä ongelma. Muska ei vissiin ole oikein tajunnu, että leikkauksen jälkeen sen turkki kasvoi paljon pitemmäksi ja siksi sitä olis pitäny vähän paremmin putsata. Sille oli ehtiny tulla sinne takkupaakkujen alle jo tulehduksenpoikanenkin. No, nyt on siltäkin takut ajeltu pois ja tulehdusta hoidetaan voiteella.

Tossa kuvassa se on kuulemma eläinlääkärin sylissä ja nukkuu, vaiks sillä onkin silmät auki. Kisu parka.