Uudeksi vuodeksi noi ihmiset levitti meille lattialle pitkän, paksun, punaisen maton. Mä tykkäsin kovasti pyyhkiä siihen kuonon aina sen jälkeen, kun oltiin syöty ja oli sen päällä hyvä kieriä ja köllötelläkin. Tänä aamuna siinä oli kumminkin märkä läntti. Joku ryökäle oli taas pissiny väärään paikkaan (mä se EN ollu. Muistaisin kyllä, jos niin olis päässy käymään). Niin se sitten käärittiin pois ja meillä on taas vaan paljaat kylmät lattiat. Taidan kostoks tästä lähtien pyyhkiä nenuni Seitaan, sillä luulenpa, että se siihen lurautti. On tää laumaelämä vaan joskus rankkaa, kun kaikki joutuu kärsiin yhden torveiluista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti