Häkkieläimiä

Matalampi luki jostain tommosen jutun, jossa kerrotaan, että monet ihmiset jättää koiransa jopa kymmeneksi tunniksi päivässä kotiin semmoseen pieneen kuljetushäkkiin, ettei ne tekis pahaa sillä aikaa, kun ihmiset on tienaamassa koiranruokarahaa. Musta se on kamalaa ja surullista sekä niille koirille että ihmisille. Jos ottaa kotiin omaksi koiran, pitäis kyllä hyväksyä se, että me ollaan hurjia villipetoja, vaikka näytetäänkin välillä petollisesti sohvatyynyiltä tai pehmoleluilta. Me tarvitaan toimintaa ja meillä on kans tunteet niinku ihmisilläkin. Mä ainakin masentuisin tai tulisin raivopäiseksi, jos mun pitäis olla koko päivä olla melkeen liikkumatta pienessä häkissä.

Meillä on aina toi matalampi ihminen kotona, joten me ei kunnolla päästä edes pahanteon alkuun (paitsi joskus öisin) ennenku se kiukkuisena keskeyttää kaiken hauskanpidon. Ulkona meidän häkki onkin sitten paljo isompi kuin ihmisten talo, eikä me sielläkään saada olla ilman vahdintaa. Mä oon huomannu, että matalampi vakoilee meitä ikkunasta (höh). Kisuilla on vähä ankeempaa, kun ainoastaan Villiminttu ja Miisu pääsee vapaasti ulkoilemaan. Kaikki muut on sisäkisuja ja niillon vaan pieni häkki, jossa ne voi käydä haistelemassa vapautta. Toivottavasti ne saa sit uudessa kotona isomman ulkohäkin...