keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Emännän kuntoutusta

Ei me sit Seitan kanssa päästy vielä tälläkään viikolla uuteen kotiin, eikä päässy kukaan muukaan., kun ei ne entiset asukit meinaa päästä sieltä pois ollenkaan. Korkeempi jätti meidät kotiin, kun mulla on juoksenteluaikakin, enkä mä oikeestaan enempää olis välittäny lipputankoo vahtiakaan.

Me ollaan nyt sitte yritetty kuntouttaa tota matalampaa, vaiks se onkin aika kovan työn takana. Me juostaan lujaa vähän matkaa ja jäädään sitte odotteleen, että se köntystää perässä. Heti kun se huutaa meitä, me tietysti kiltisti tullaan luo. Aika lyhkäsiä matkoja se jaksaa, mutta me on yritetty Seitan kanssa kovasti kannustaa.

Ihmistä kuulemma vähän harmittaa, kun musta tuli nyt otettua ne lonkkakuvat just ennenku mulla alkoi tää juoksenteluaika, mutta eihän me sitä silloon vielä tiedetty. Nyt voi käydä niin, että mun lonkat arvioidaan huonommiksi kuin ne oikeesti on. Tyttökoirilla juoksuaika saattaa nimittäin vähä väljentää lonkkia. No, pääasia tietysti on, että ne saranat olis niin hyvät, ettei musta vanhempana tuu tommosta kipeäkinttuista taapertelijaa ku tuo matalampi ja Essikoira..

6 kommenttia:

  1. No ainakin mun silmiini nuo saranat näyttää tosi kauniilta!

    VastaaPoista
  2. Koskas se oppineiden arvio lonkkasaranoista tulee?

    VastaaPoista
  3. Ja kyllä niillä onneksi ainakin veilä lujaa pääsee, Arjaanneli :)

    Voi, sen kun tietäis, Jussi. Kennelliitto ei taida olla ihan vikkelimmästä päästä minkään asian hoitamisessa. Into piukassa täällä odotellaan :)

    VastaaPoista
  4. jos te ihan noita lappareita alatte kasvattelemaan niin mä voisin olla kiinnostunut seitan pennuista ;) wink wink!!

    VastaaPoista
  5. Hyvä tietää, Heidi, vaikka ei ole ollenkaan varmaa, että Seitalla tullaan pentuja teettämään. Se on tavattoman kaunis, rauhallinen ja nöyrä koulutettava, mutta sen verran pehmeän luontoinen ja kova ärhentelemään toisille koirille, että arveluttaa mahtaisiko sen pennuista helposti tulla liian arkoja tai epäsosiaalisia.

    Tosin Seita on sentyyppinen koira, joka kehittyy hitaasti. (Ensimmäistä juoksuakaan ei ole vielä tullut, vaikka Usmalla tuli jo kahdeksankuukautisena ja luusto selvästi kehittyy vielä)Saattaa olla,
    että sen itsetunto tuosta vielä vahvistuu..Päätöksiä pennuttamisesta tehdään kuitenkin vasta sitten, kun nähdään "millainen tyttö se Seita oikein on".

    VastaaPoista
  6. Itse olen luultavasti päätymässä siihen, että seuraava koirani joskus tulee olemaan lapinkoira.

    Muutoksia mielessäni toki saattaa vielä tapahtua, muuttuuhan mielipiteeni muutenkin tuon tuosta. Mutta lapinkoira on kyllä ihastuttanut minut :)

    Ovatko nämä teidän haukkuliinit muuten paimensukuista vai toista kantaa? En ole itseasiassa edes perehtynyt näiden eroihin kovinkaan paljon, mutta kuulee aina puhuttavan paimensukuisista lappareista :)

    VastaaPoista