Kuka kukin on

Mä aina kerron juttuja meidän laumasta, mutta meitä on niin paljo, ettei kukaan vieraampi varmaan oo perillä kuka kukin on . Siks me matalamman kanssa ajateltiin kerrankin esitellä kaikki samassa postauksessa.

Toi yläkuvan uninen katti on Piisku. Se on 9v, poika ja tosi kiltti. Sen syliin Muska aina menee, kun sillä on halipula ja Piisku hoitaa. Se on niin iso kissa, että vaikka se ei ollu noin paksu vielä silloon, kun mä tulin taloon kolme vuotta sitten, niin se pisti mut aika tehokkaasti kuriin näyttämällä tota valtavaa piikkikinnasta.


Vaikka Piisku on iso, niin oikeesti vaarallinen on vaan toi meidän vanhaneiti Villiminttu. Se on elämänsä aikana ottanu nirrin niin monelta kyykäärmeeltä, rotalta ja vesimyyrältä, että jos ne pistäis jonoon, se nauha taitais ulottuu Helsinkiin asti.

Villiminttu on meidän ainoo kisu, joka on eläny ulkokissana 11 ensimmäistä vuottaan. Kun me muutettiin tänne uuteen kotiin, siitä tuli sisäkissa ja se on sujunu paremmin kuin kukaan meistä osas odottaa. Se tuntuu nauttivan eläkepäivistään ja siitä, että aina on tarjolla joku lämmin, pehmoinen nukkumakaveri. Meitä koiria se hoitaa kuin emokissa.

Muska on pikkiriikkinen. Sillä on kaikissa tassuissaan kuusi varvasta ja pääkopassaan älliä enemmän kuin kissoilla kuuluis olla. Mä luulen, että siinä on vähän koiraa kans.
Toi on mun pentu Ainu. Sillä on viikon päästä synttäri. Se täyttää yks vuotta. Se on rakas, vekkuli ja lapinkoiratytöks hirmuisen iso. Se on kiltti ja tietysti fiksu myös. Kehenkäs siitä olis muuta tullu.
Seita on mun söpö pikkusisko ja täti myös. Se tuli taloon kaks kuukautta myöhemmin ku mä ja Seitan iskä oli mun isoisä. Me tullaan tosi hyvin juttuun, samoin Ainu ja Seita. Seita on meistä koirista rauhallisin ja tottelevaisin, mutta kyllä siitäkin temperamenttia löytyy, kunhan se vauhtiin pääsee.
Täs oon mä, Usma, eli Ikimuiston Dimantti Pönkeli. Mä leikisti kerron näitä juttuja, vaikka kyllä matalampi pistää väliin vähän omiaan.
Toi hassun värinen on Mimmi. Se on ton alemmassa kuvassa söpöstelevän Vinskin sisko. Mimmi on vissiin tiivistettä, kun se on niin hirveen topakka, vaikka onkin pikkuriikkinen. Se kiipee ja hyppää ihan minne vaan haluaa ja sillon kamala hinku pihalle leikkimään. Meidän ihmiset ei kumminkaan päästä, kun ne tykkää siitä, eikä haluu, et kukaan ajaa autolla sen päälle tai muuten satuttaa. Aina, kun se karkaa, me Ainun kanssa otetaan se kiinni. Me kun ollaan semmosia kissapaimenkoiria.
Vinski on ujo poika. Kesti neljä vuotta ennenku matalampi sai siitä kesytettyä sylikissan. Se tykkää hurjasti vedestä. Lempipuuhaa on lutrata vessan tai keittiön hanan alla, eikä vesi tartu sen turkkiin, kun se on niin kiiltävä ja vahapintainen. Saukkojen sukua toi Vinskipoika.

Ulkorakennuksessa asuu sit vielä toi kikkarakarvatyyppi. Se ei oo koira. Sen nimi on Pippin. Sillä oli sisko, Merri, mutta se kuoli. Me käydään joka päivä viemässä sille ruokaa ja vettä ja vähän rapsuttelemassa...tai ihmiset rapsuttelee, me vaan vähän nuuhkitaan nenästä. Se taitaa kantaa vähän kaunaa siitä, kun mä pentuna paimensin sitä ja sen siskoo ihan väsyksiin.

Tämmönen on tää meidän sakki. Minkälaista porukkaa teillä asuu?