Parkinvärisistä toi, joka tykkää halailla on Usva, siis se joka syntyi ekana ja oli mulle vähän kiukkunen, kun juoksin sitä karkuun. Se ei mekasta yhtään enää, ei, vaikka matalampi meni sen pippeliasioissakin sekaisin. Se on siis poika.
Tuo ruskee sisko, jota se halii on Unni ja sit tulee ne kaks poikaa, joille ei oo vielä kotia varmaks tiedossa. Toi alempi, vähän sirompi, on Uula. Sen vieressä on Umur, jota matalampi on jo ruvennu sanoon Murriksi, kun se näyttää siltä, että siitä tulee vahva ja roteva kuin nallekarhu.
Seuraava, pyöreä pikkuinen on Usmaseidan Utu, jonka meidän matalampi olis halunnu omaks, mutta onneksi sille on hyvä koti tiedossa.
Saas nyt nähdä kuka tässä vielä kesyttää kenet ja millä konstilla..
Kaikki koirat ei halua haleja, ei ainakaan aina. Murri kuulostaa melkein peikkokoiralta :)
VastaaPoistaHyvät ovat nimet! Hienot, upeat ja niin syömmeen käyviä ovat pikkuiset.
VastaaPoistaVieläkö Eukanubat ovat pannassa, Usma?
Ihanat nimet pikkuisilla palleroilla <3
VastaaPoista