maanantai 20. lokakuuta 2008

Porkkananpurijoita

Seitastakin on jo tullu porkkananpurija. Täällä talossa kuulemma kaikki koirat on ollu semmosia. Oliskohan se tarttunu noista ihmisistä. Mä en oo lohen lisäksi vielä koskaan nähny niillä pöydässä mitään kunnon ruokaa, jotain rehuja vaan. Tolla matalalla on lisäks joku addiktio näihin porkkanoihin. Joskus se järsii niitä monta kertaa päivässä. Me sitte tietysti pyritään kans osingolle.

Seita hoksas jujun tosi nopeesti, vaikkei se oo vielä asunu täällä kuin kaksi viikkoo. Nyt se jyrsii porkkanaa ja kyssäkaalia kuin citypupu konsanaan. Kyssis onkin melkeen vielä parempaa kuin porkkana, makeeta herkkua. Niitä vaan ei kasvanu tänä vuonna maassa tarpeeksi tämmöselle viherpiipertäjälaumalle.

2 kommenttia:

  1. Popsi popsi porkkanaa hampaita se vahvistaa....mutta älä liikaa, se tekee susta oranssin;)
    Kaunis pentu hää on, taidanpa tulla ryöstöretkelle hih...

    VastaaPoista
  2. Älä yritäkään :-) Se on kultaakin kalliimpi muru. Sitäpaitsi teillä on siellä kotona monta aivan yhtä ihanaa.

    VastaaPoista