Me kylvettiin jo

Aurinko paistaa ja tota matalampaa ihmistä on selvästi ruvennu kevättään. Sen huomaa siitä, että se on kaivellu ruukkuja, multaa ja pieniä paperipusseja pöydälle odotteleen. Tekee kuulemma jotain inventaariota, mitä se sitten tarkottaakin..Viime yönä me päätettiin vähä auttaa sitä siinä ja järjestettiin ihan oma infernaario. Se ei kumminkaan taaskaan ilahtunu, vaan väitti, ettei ne siemenet idä matossa, vaikka meillä usein kuraista onkin. Sitte se karjui myös jotain semmosta, että sen kukkapenkistä tulee nyt kyllä sangen erikoinen, kun kaikki siemenet meni keskenään sekaisin, eikä se tiedä, mistä kasvaa mitäkin.

Eilen se sai sit idean, että meille kaikille vois tehdä hyvää, jos olis jotain selkeempiä tavoitteita. Me Seitan kanssa voitais kuulemma osallistuu jo toukokuussa johonkin missikisoihin, jos ihmiset siihen mennessä oppis kuinka siellä käyttäydytään. Seitakin pitäis tietysti saada ymmärtään, ettei toisille koirille saa huudella hävyttömiä, eikä kesken pelin saa lähtee kehästä kotia, jos ei muut leiki niinku se haluu.

Mut, jos täällä lähellä asuis joku, joka haluis tulla esittään meidät siellä Lapuan tai Tuurin näyttelyssä, jonne me ollaan menossa, niin se vois kyllä olla tosi kiva. Nyt olis vielä vähän aikaa harjotellakin. Muuten ne missituomarit voi vaikka vaan kattoo hitaasti tota matalampaa (siis ihmistä) ja todeta, että liian paksu, eikä alkuunkaan rotumääritelmän mukainen...