Meidät on ulkoistettu. Ennen ihminen oli aina häkissäkin mukana vahtimassa meitä. Nyt ollaan jo parin viikon ajan saatu olla keskenämme aitauksessa pitkiäkin aikoja. No, kyllä toi ihminen meitä ikkunasta tarkkailee. Mä oon huomannu. Joskus se heittää sieltä meille jotain herkkujakin ja lepertelee, ettei me vaan luultais, että meidät on hyljätty.
Seitaa aluks pelotti ja se vahti joka suuntaa, ettei vaan joku mörkö tai rosmo tule sitä hakemaan. Nyt sekin ottaa jo viileesti ja uskaltaa vähän torkkuakin puiden alla. Mä tykkään olla aitauksessa. Siellä on paljon enemmän tekemistä, hajuja ja jänniä asioita tarkkailtavaksi kuin sisällä, eikä tartte erikseen pyytää pihallekaan kun pissattaa. Toisaalta kukaan ei kyllä oo rapsuttamassakaan, jos halipula iskee. Asioissa on aina puolensa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti