Eilen me päästiin Ainun kanssa korkeemman töihin mukaan. Mulle se ei ollu uutta, kun oon ollu jo monta kertaa leiripaimenkoiranakin. Nyt mentiin semmoselle päivän retkelle aika kauas kotoa.
Siellä oli semmosia paikkoja, mihin ne ihmisenpoikaset pysähtyi tekemään jotain tehtäviä ja me oltiin korkeemman ja tossa kuvassa olevan pojan kanssa passissa yhellä semmosella pysäkillä.Ainua vähän ujostutti kun ihan vieraat ihmiset halus sitä rapsuttaa. Mä oon jo tottunu semmoseen ja tykkään olla pehmoleluna, vaikka en into piukeena ihmisten luo tungekaan, niinku Seita joskus.
Aamulla Seitaa harmitti ihan hirveesti, kun me lähdettiin ilman sitä, mutta oli sekin sitten päässy meidän ihmiskaverin kanssa moneksi tunniksi metsään, niin ettei se illalla sitte enää viittiny mököttää.
Voi kylla onkin ihania pehmoleluja!!
VastaaPoista