Ainu löys retkellä ruisleipiä. Joku oli varmaanki tarkottanu ne metsän eläimille ruuaks. Nyt ne joutu kumminkin ahneen lapinkoiran ahmasemaksi. Mä yritin sanoo, että mäkin haluun maistaa..
..mut se halus syödä kaikki itse..
Huonosti kasvatettu kakara. Ilkkuikin vielä!
Nehän voi olla myrkytetty!
VastaaPoistaSe riski on olemassa, Anonyymi. Meidän koiria ei valitettavasti ole koulutettu niin, että jättäisivät tuommoisen saaliin poimimatta. On totta, että sillä voi olla huonot seuraukset. Nyt ei onneksi ollut.
VastaaPoistaKenen nenä haistaa se saa pitää :) Jollei toiset ehdi ensin :) Tai saa napattua leiåpää toisen suusta. Nih.
VastaaPoistaHui kauhia! Miksi joku jättäisi myrkytettyä leipää luontoon?? (Mulle ei varmaan olisi tullut mieleenkään pelätä myrkkyä leivässä.) Ihmiset ovat pöhköjä!
VastaaPoistaNiinhän se tuppaa menemään, Isopeikko, että vikkelätassuisimmat voittaa :)
VastaaPoistaIhmiset ovat tosiaan monella tavoin pöhköjä, Aila, ja lisäksi vielä julmia. Kyllä minäkin tiedän, että monilla paikkakunnilla on tieten tahtoen myrkytetty koiria ja kissoja. Hihnalenkillä onkin helpompaa hoksata tuollaiset löydöt ja silloin kieltokin toimii.Ainu on aivan erityisen tottelevainen. Nuo leivät vaan olivat keskellä korpea ja siksi mies arvioi tilanteen niin, että kukaan eläintenvihaaja tuskin on sinne saakka vaivautunut myrkkyruokaa kuljettamaan.
Onko tuo pikkuneiti jo äitinsä kokonen? Vai meneekö jo säkäkorkeudessa ohi! :OOO
VastaaPoistaOhi menee jo kolmella sentillä, Cathlyn :)
VastaaPoista