Nähtiin yks päivä lenkillä tommonen puu, josta jopa tämmönen pentu heti hoksas, ettei se nyt oo ihan semmosessa asennossa ku pitäis. Siinä se pötkötti ja mä jäin hetkeks ihmetteleen. Se tässä pikkukoirana olemisessa onkin jännää, kun melkeen joka päivä tulee uusia asioita ihmeteltäväks. Mä en oo niinku toi Seita, joka sanoo kaikkiin asioihin aina ensin "Ei" ja "Hyi", mut yleensä kumminkin sit myöhemmin innostuu. Mä katon ensin tarkkaan ja pienen hetken tuumaan. Sitten mä sanon" JEE" tai tyynesti "No, joo" ja sit mennään kohti uusia seikkailuja.
Nähtiin yks päivä lenkillä tommonen puu, josta jopa tämmönen pentu heti hoksas, ettei se nyt oo ihan semmosessa asennossa ku pitäis. Siinä se pötkötti ja mä jäin hetkeks ihmetteleen. Se tässä pikkukoirana olemisessa onkin jännää, kun melkeen joka päivä tulee uusia asioita ihmeteltäväks. Mä en oo niinku toi Seita, joka sanoo kaikkiin asioihin aina ensin "Ei" ja "Hyi", mut yleensä kumminkin sit myöhemmin innostuu. Mä katon ensin tarkkaan ja pienen hetken tuumaan. Sitten mä sanon" JEE" tai tyynesti "No, joo" ja sit mennään kohti uusia seikkailuja.
voi usma, sille puulle on tainnut tulla vaan väsy niinkun ihmisillekkin tulee iltaisin ja välillä kesken päivää kun ne pysty asennosta rojahtaa selälleen. Varmasti kuulit kun se puu siinä hiljaa kuorsas etkä herättänyt sitä. Sun juttuja on kiva lukea ja toivottavasti mustakin tulee yhtä rohkea ja utelias lapinkoira niinku sinä oot. Seita kuullostaa vähän tylsältä blondilta - mini
VastaaPoista