

Tänään se kävi ilmottamassa meidät molemmat (siis Usman ja mut. Ei itteänsä. Ei se kuulemma sentään niin pöhkö oo) missikisoihin. Se kiva ihminen, jonka luona me asuttiin ihan pieninä, lupas esittää meidät kehässä ja niin me nyt sitte mennään jonnekin Kihniölle 25.7. näyttelemään. On se vähän hassuu, et me ollaan sitten samassa kehässä ja samassa luokassa, mut eihän tommosia juttuja kannata niin vakavasti ottaa. Kauniitahan me ollaan kumpikin.
Ihminen puhui äsken taas siihen piipittävään vekottimeensa ja sanoi monta kertaa Usman nimen. Mä menin sit kans ihan lähelle korvat höröllä ja laitoin kuonon sen varpaisiin, et se varmasti muistais sanoo Usmalle, että tulis pian kotiin. Mullon sitä kauheesti ikävä!
Koirat ja lampaat voi olla joskus vähän saman näköisiä. Ei tosin lapinkoirat :)
VastaaPoistaJoo, me nähtiin matalamman ihmisen kanssa tänään kaupungilla yks semmonen koira. Mä vähä nuuhkaisinkin. Aika pieni se oli kyllä, eikä sanonu möö niinku meidän lampaat, eikä puskenutkaan - onneksi.
VastaaPoista