Meidän matalampi ei nyt saa tänne kuvia, kun sillä on tietokone rikki ja ilmeisesti vähä muitakin ongelmia. Eikä kai edes ihan vähän - ainakaan desibeleistä päätellen. Osan niistä mäkin ymmärrän, mut en ihan kaikkee. Tänään esimerkiks korkeempi soitti mulle puhelimella ja mä olin vähä häkeltyny siitä kuinka se voi jutella mulle semmosesta pienestä vekottimesta, mutta kyllä mä tiesin kuka se on. Olsin kysyny, koska se tulee kotiin, jos olisin osannu. Olsin sanonu, että kannattais kyllä tulla aika pian. Täällä on nykyään jatkuva kriisi meneillään.
Toi matalampi on on ollu jo jonkin aikaa tavallistakin räjähdysherkempi ja nyt vaikuttaa siltä, että se on menettämässä itsehillintänsä ihan kokonaan. Onhan se tietysti vähä tympeetä (ainakin jos ei satu tykkäämään kissanpissan hajusta), kun kissat lorottelee joka paikkaan: muuttolaatikoihin, keräyspaperikasoihin, puhtaisiin pyykkeihin ja kenkiin. Mut mä en tajuu, mitä se karjuminen siihen auttaa. Ne kissatkin on kai vaan stressaantuneita niinku me kaikki muutkin. Onhan se hiukan huolestuttavaa, kun tavarat huushollista hupenee kaiken aikaa ja mikään ei oo niinku ennen.
Semmonenkin pikku insidentti pääs tänään tapahtuun, että mä näin pöydällä kiinnostavan pullon ja ajattelin tarkastella sitä vähä lähempää. No, se sattu sit tipahtaan siitä ja korkkikin lensi jonnekin. Siinä vaiheessa, kun sieltä pullosta rupes kuuluun semmonen pluplup ja sen sisältö rupes tulviin pitkin keittiön lattiaa , mä otin jalat alleni ja kipaisin eteiseen makaamaan ja yritin näyttää siltä, että tullessani tähän se oli jo noin.
Matalampi ähräs just olkkarissa tietokonepöydän alla kissanpissoja pesemässä, joten sillä oli riepukin sopivasti kädessä. Mun mielestä siihen lattiaan tuli oikeestaan ihan hieno pinta, vaikka matalampi marmattikin, ettei puulattioita yleensä oliiviöljyllä hoideta. Nyt musta vähä tuntuu, että se mököttää mulle, mut onneks ei sentään huuda.
Semmonenkin pikku insidentti pääs tänään tapahtuun, että mä näin pöydällä kiinnostavan pullon ja ajattelin tarkastella sitä vähä lähempää. No, se sattu sit tipahtaan siitä ja korkkikin lensi jonnekin. Siinä vaiheessa, kun sieltä pullosta rupes kuuluun semmonen pluplup ja sen sisältö rupes tulviin pitkin keittiön lattiaa , mä otin jalat alleni ja kipaisin eteiseen makaamaan ja yritin näyttää siltä, että tullessani tähän se oli jo noin.
Matalampi ähräs just olkkarissa tietokonepöydän alla kissanpissoja pesemässä, joten sillä oli riepukin sopivasti kädessä. Mun mielestä siihen lattiaan tuli oikeestaan ihan hieno pinta, vaikka matalampi marmattikin, ettei puulattioita yleensä oliiviöljyllä hoideta. Nyt musta vähä tuntuu, että se mököttää mulle, mut onneks ei sentään huuda.
Oliiviöljy on lisäksi oikein hyvä turkinhoitoon ja vaikka ryppyvoiteeksi!
VastaaPoistaSitten sitä voi myös syödä.
Mä luin joskus, että oliiviöljy ois hyvää ötökkökarkotetta koirille, kun sitä sivelee turkkiin. Piti tietenkin kokeilla ja huomasin, että lyhytkarvaisille koirille ehkä parempi kuin pörröturkeille. Lisäksi koirat ihmetteli, mikä niissä tuoksuu ja nuolivat öljyt pois ja siinä sivussa huomasivat tykkäävänsä sen mausta, joten vastaavan äksidentin sattuessa ne ois varmaan nuolleet oliiviöljyt pois lattialta. :)
VastaaPoistaOliiviöljy kyllä sopii puupinnoillekin, mutta ei ehkä koko pullollista yhteen kohtaan. :)
VastaaPoista