Yks koiranpoikasen tärkeimmistä avuista on osata näyttää säälittävältä tarvittaessa. Seita osaa sen tosi hyvin, mutta mun on tarvinnu vähän harjotella, kun innostun ja ilostun kaikesta niin herkästi, että surkea ilme ei kauan jaksa pysyä naamalla.Tältä me kumminkin näytettiin eilen, kun matalampi jo toista päivää peräkkäin kaatoi meidän ruokakuppeihin kuivamuonaa. Toki se antoi kolmea eri sorttia, josta saa valita, mutta yhtä ällöttäviä ne on kaikki. Niin, että me ei sitte syöty mitään, mutta laitettiin naama tolleen. Saas nähdä kuinka kauan sillä kantti kestää. Kyllä mä luulen, että se aika pian lähtee kauppaan ostaan lihaa tai purkkiruokaa.
Koirat kyllä tykkäävät kuivamuonasta kun niille tulee ihan oikeasti nälkä. Peikko tiätää.
VastaaPoistaHienoja jääpiikkejä on teidän aidassa, olettekos huomanneet :)
Tuossa taustalla soi viulut... ihan selvästi!
VastaaPoistaSillee melankoolisesti..
Ja hetikohta kuului iloinen läähkätys...Mitä tehtäis??
Yritämme nyt uskoa siihen, isopeikko. En minäkään ole vielä kuullut koirasta, joka olisi nääntynyt nälkäään täyden ruokakupin viereen :)
VastaaPoistaSitäkö se vinkuna olikin, Arjaanneli. En edes hoksannut. Oli niin taitavasti dramatisoitu, että upposin tunnelmaan. Siinäkin olet ihan oikeassa, että iloisella riehalla se jatkui :)