torstai 18. helmikuuta 2010

Adoptio-orava

Meidän ihminen löysi tänään tämmösen jutun. Siinä kerrotaan semmosesta kissasta, joka adoptoi loukkaantuneen oravanpoikasen, jonka sen ihminen oli löytäny puistosta. Se oli kiltisti tehty varsinkin, kun monet muut kissat tekee oraville ihan kamalia juttuja.

Meille kuuluu hyvää, vaikka korkeempi ihminen onkin niin kiireinen, että sillä on juuttunu meidän kuvat kameraan. Siellä on meistä yks videokin, jossa näkyy, mitä me tehtiin, kun löydettin järveltä kala.

Seitan kuono on ruvennu päivettyyn. Se muuttuu sillai ihan punaruskeeks aina kevättalvella ja vaalenee taas kesällä. Se me huomattiin jo viime talvena. Multa lähtee kovasti jo pohjavilla, vaikka vielä onkin kovia pakkasia. Uus turkki onkin sitten ihan tumman ruskeeta, kunnes aurinko taas haalistaa.

Kai niitä kuvia joskus taas tulee. Siihen saakka voitte kattella tota adoptio-oravaa.

2 kommenttia:

  1. peikkokin on kuullut tuollaisista tarinoista, semmoisistakin missä on jellona ja bambi. ne on hianoja tarinoita.

    VastaaPoista
  2. Kylläpäs oli
    mukava Tito-kissa!
    Olen aina sanonut, että
    kissat ovat yllätyksellisen
    fiksua porukkaa!

    VastaaPoista