Dognappaus

Tänään sattui aika hurja juttu, kun meidän pihalle tuli monta tyttöö ja poikaa. Matalampi puki meille valjaat ja lykkäs noin vaan meidät niitten vieraitten ihmisten mukaan. Seita oli kaikille ylen ystävällinen, niinku se tapaa kaikille ihmisille olla (koirat onkin sitten eri juttu)Se järkyttyy sydänjuuriaan myöten, jos se joskus törmää ihmiseen, joka ei tykkääkään kemanvärisistä lapinkoirista.

Mä nuuhkin ne ihmiset ensin tarkasti, mutta lähdin mukaan, kun ei ne vaikuttanu kovin epäillyttäviltä. Ne veikin meidät sit ihan tuttuun paikkaan, eli järvelle juoksenteleen. Saatiin telmiä vapaana ja käytiin tommosella mökillä, missä ollaan oltu joskus korkeemman ihmisenkin kanssa.

Kyllä ne sit palauttikin meidät ja matalampi oli siitä selvästi ilonen. Korkeempi sano niille ihmisille, että saa meitä lainata toistekin, eikä mullakaan oikeestaan mitään sitä vastaan oo, kunhan vaan muistavat lopulta tuoda takas. Essi tosin tossa just ilmotti, että ei olis väliks vaikkeivät toiskaan. Se olis kuulemma ihan mielellään ainoo koira. Niin se väittää, mut kyllä mä luulen, että senkin tulis meitä lopulta ikävä.