Tänään tapahtui jotain jännää, josta meillä ei nyt oo kuvia, kun oltiin niin tohinassa, että kuvaaminen unohtui kokonaan. Korkeempi otti nimittäin meidät yksitellen mukaansa ja vei lenkille polkupyörällä. Semmosta me ei olla koskaan kokeiltukaan, mutta hyvin se meni, fiksuja koiria kun ollaan.
Olihan se vähän hassua, kun piti hoksata, ettei saa kauheesti kiskoo, eikä hypätä ojan yli, vaikka sattuis huvittaan. Aika hyvä toi korkeempi on pyöräileen, kun ei se kaatunu meidän päälle kertaakaan. Juosta saatiin kyllä ihan tarpeeksemme, kun hölköteltiin hissuksiin yli kymmenen kilometriä. Ei se tietysti kummonenkaan treeni ollu tämänkuntoisille koirille. Me kun tavataan spurttailla ja painia vapaina toista tuntia päivässä ja siinä tulee kyllä helposti juostua paljon pidemmälti.
On aika kivaa oppia uusia asioita. Tota voitais kokeilla toistekin.
Olihan se vähän hassua, kun piti hoksata, ettei saa kauheesti kiskoo, eikä hypätä ojan yli, vaikka sattuis huvittaan. Aika hyvä toi korkeempi on pyöräileen, kun ei se kaatunu meidän päälle kertaakaan. Juosta saatiin kyllä ihan tarpeeksemme, kun hölköteltiin hissuksiin yli kymmenen kilometriä. Ei se tietysti kummonenkaan treeni ollu tämänkuntoisille koirille. Me kun tavataan spurttailla ja painia vapaina toista tuntia päivässä ja siinä tulee kyllä helposti juostua paljon pidemmälti.
On aika kivaa oppia uusia asioita. Tota voitais kokeilla toistekin.
Hyvä teitä :) Tosin peikko luulee ettei siinä juuri voi tejhdä muuta kun juosta, mutta aikansa kutakin. Haistelee paikat sitten toisen kerran :)
VastaaPoistaSe siinä onkin vähän tylsää, kun ei voi rauhassa pysähtyä nuuhkimaan, mutta on se silti hauskempaa kuin taapertelu ton matalamman tahtiin maantiellä. Se kun yrittää kieltää meiltä ohikulkijoiden kommentoinninkin.
VastaaPoista