Kieli poskella

Sataa. On syksy. Lehdet kellastuu ja putoo maahan. Sen perään tulee pian sitä valkosta. Iltaisin tulee aikaisin pimeä, mutta ei se meitä haittaa.

Me juostaan kieli poskella kesästä talveen. Vihreä ruoho on kivaa, mutta keltaiset lehdet myös. Lumessa leikkiminen on hauskaa, eikä pakkanenkaan meitä haittaa, lapinkoiria kun ollaan. Kannattais ton matalamman ihmisenkin kasvattaa itselleen kunnon turkki.