Muskalla on jo jonkin aikaa ollu tommonen pallorata. Se tykkää siitä ku hullu puurosta. Tänään zooplussalta tuli siihen vilkkupallo ja jatkopala. Kisu oli siitä niin onnellinen, että makas pitkän tovin rähmällään lelunsa päällä ja kyseli matalammalta, että onhan tää varmasti kokonaan mun.
Me Ainun ja Seitan kanssa ei saada melkis koskaan oikeeta petokoiran ruokaa, kun siitä tulee helposti maha kipeeks ja matalampaa kuulemma inhottaa raadot lattialla. Tänään kummiskin saatiin. Seita ties heti, mitä sille tehdään. Se on muutenkin hyvä petoileen.
Ainua tommonen mötikkä ensin vähä hirvitti, mutta sekin innostu sitten, kun pääsi juonesta kiinni.
Tässä tapauksessa "rähmällään" on positiivisesti latautunut ilmaisu.
VastaaPoistaVoi sitä onnea! Ihan ikioma pallorata :)
VastaaPoistaMinä en koskaan ole halunnut pureskella luita. Sittem meidän mamma keksi paistaa ne luut, sen jälkeen minä rupesin niitä nuoleskelemaan ja kanniskelemaan.
VastaaPoistaTäällä uudessa kodissa minulle annettiin syksyllä hyvin erikoisia lihapaloja, niitä en uskaltanut ollenkaan ottaa suuhuni, sitten huomasin että ne tuosuvat samalta kuin minun uusi isäntäni kun se tulee metsästä kotiin. Nyt se uusi liha on minun herkkuani, harvinaista tosin.
terveisin Peikko
Syötävän suloisen lutusen näköinen palloradan omistaja :)
VastaaPoistaHiano pallorata. Voisin ittekin tykätä tommosesta.
VastaaPoistaLuut on parasta herkkua. Saan usein semmosia kuivattuja ydinluita ja joskus ehtaa lihaisaa luuta. Mukava niitä on työstää.
On niin hassua miten iso hymy peikolle aina tulee täällä. Muska on hiano kissi. Peikko ei ennen tiennyt että kissat haluaa omia muuia kuin ihmisiä.
VastaaPoistaVoi millonkahan mä saan aikaseksi tilata sieltä meille noin hauskoja leluja...Täällä blogeissa ihailen muiden ihania kisuleluja!
VastaaPoista