Meistä lapinkoirista on moneksi. Sylikoiriksikin. Mä olen kuulemma rotumääritelmän mukaan ihanteellisen korkuinen, eli 44 senttii. Seita on pikkusen matalampi, mutta muuten vähän rotevampi. Sopivan kokoisia me ollaan tollee pehmoleleluiksikin. Mut mikähän mahtaa olla tuo vaarallisen näkönen kiilto Seitan silmässä? Jospa se ei olekaan ihan niin pupunen kuin miltä näyttää..
Se on vaan valo, joka heijastuu silmänpohjasta, luulee peikko :)
VastaaPoistaAhaa, Isopeikkoettei tuon pörröisen olemuksen kätköissä lymyilisikään kiiluvasilmäinen peto - vaikka se siltä joskus kuulostaakin saalistaan puolustaessaan. Taidan katsella liikaa scifi-elokuvia ;-)
VastaaPoistaAikamoinen sylieläin :) Täälläkin on vähän tummemmalla karvalla varustautunut samanmoinen.
VastaaPoistaLapinkoiran oikea peseminen ei muuten ole hauskaa - siis ihan pesuaineella ja vedellä. Jekkusella oli pikkasen massu sekaisin mädäntyneistä linnuista ja kakoista, mitä oli metsälenkillä herkutellut. Mutta puhdasta tuli :D
Heh, kummasti tulee Tahvo taas mieleen.. Se on sellainen sylilahna ettei tosikaan :) Vähän väliä se on ketarat ojossa ja tunkee pääntäänkin kainaloon :)
VastaaPoista