Pikkukoirilla on kyllä pattereissa selvästi enemmän virtaa ku meillä vanhemmilla. Vaikkei Ainu mitenkään mahdottomimmasta päästä oo (matalampi sanoo muistavansa vielä hyvin yhen parkinvärisen pennun, joka riehui aamusta iltaan ja liikkui ääntä nopeammin kolme vuotta sitten ja, jos pääsee unohtuun, sen voi tarkista tän blogin alusta). On se silti aika väkkärä.Jostain syystä siinä on virtaa kaikkein eniten myöhään illalla ja aamuyöllä. Siihen aikaan se saa tietysti helposti seuraa kissoista. Viime yönäkin kävi semmonen rytinä, ettei matalampi nukkunu ollenkaan. Korkeempi olikin onneksi töissä turvassa.
Mäkin meinaan joskus vähän väsyä tohon ipanaan ja silloon mä kiipeen kopin katolle, enkä oon näkevinäni ollenkaan, kun se hyppii siinä vieressä ku kumipallo.
On se söpö kummiskin ja kyllä se tosta kasvaa ja rauhottuu..Meidän pikku Duracellpupu.
Hiukkasen kadehdin duracell-pupua Teiltä! Meillä on tämä elämä jo niiin tasaista.
VastaaPoistaPeikko rapsutti tänään yhtä lapparia, joka oli töissä kaverikoirana. Se näytti vähän Seitalta, se kaveri. Peikko ainakin ajatteli niin ja lähetti terveisiä. Sitäpaitsi sen työkaverina oli toinen lappari, joka oli semmoinen ruskea veitikka. Ne olivat aika pörröisiä.
VastaaPoistaNo, mutta Maria!. Kuvista päätellen teillä riittää vilkettä ja vilinää ylenmäärin. On pieniä poikia, kiireisiä kissoja ja kanoja pitkin pihaa :)
VastaaPoistaVoi, sentään. Lappareissa on kyllä joskus vähän nallen vikaa ja silloin ne sopivat hyvin rapsuteltaviksi kaverikoiriksi :)