Eilen oli sitten ihmisten juhlat. Me Seitan kanssa päästiin kans pippaloimaan - tosin erikseen, kumpikin vuorollaan. Oltais kuulemma kaadettu kahvit väärään paikkaan ja pistetty liikaa ranttaliksi, jos oltais päästy mukaan samalla kertaa.
Oli se kyllä kivaa, kun kaikki ihmiset rapsutti ja monet livautteli meille herkkujakin lautaseltaan. Seita oli kaikkien mielestä söpö, mutta musta yks täti sanoi, että mä oon vihasen näkönen. Minä muka vihainen!?!! Ennemmin niitten olis Seitaa ollu syytä pelätä. Sehän kiihtyy pienimmästäkin nollasta sataan alta aikayksikön ja voi vaikka purrakin, jos sille päälle sattuu (ja se sattuu).
Ihmiset näkee niin helposti asioista vaan päällimmäisen kuoren. Eihän ihmisetkään aina ole sitä miltä päältä näyttää, eikä kuulemma kakut (moni kakku päältä kaunis ja niin pois päin). No, se eilinen kakku oli kummiskin tosi hyvää. Sitä olis pistelly vähä enemmänkin...
Oli se kyllä kivaa, kun kaikki ihmiset rapsutti ja monet livautteli meille herkkujakin lautaseltaan. Seita oli kaikkien mielestä söpö, mutta musta yks täti sanoi, että mä oon vihasen näkönen. Minä muka vihainen!?!! Ennemmin niitten olis Seitaa ollu syytä pelätä. Sehän kiihtyy pienimmästäkin nollasta sataan alta aikayksikön ja voi vaikka purrakin, jos sille päälle sattuu (ja se sattuu).
Ihmiset näkee niin helposti asioista vaan päällimmäisen kuoren. Eihän ihmisetkään aina ole sitä miltä päältä näyttää, eikä kuulemma kakut (moni kakku päältä kaunis ja niin pois päin). No, se eilinen kakku oli kummiskin tosi hyvää. Sitä olis pistelly vähä enemmänkin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti