tiistai 16. kesäkuuta 2009

Kesää ikävä




Tänään meillon ollu sekä kesää että Usmaa ikävä. Ihminen katteli sit lohdukseen vähän meidän viimekesäisiä vauvakuvia. Ei oo kivaa, kun koko ajan sataa vettä niin, että pihalla turkki kastuu, eikä kukaan oo juossu mun kanssa kilpaakaan moneen päivään. Ei sen jälkeen, kun Usma lähti reissuun.

Mä oon sit vähä kiusannu Essii, vaikkei ihminen semmosesta yhtään tykkää. Mä oon pelotellu tota koiramuorii niin, ettei se uskalla enää syödäkään, kun mä oon paikalla, seisoo vaan tassut täristen kaukana kupista ja pelkää et mä puren. Sitä on tosi helppoo säikytellä... ja voin mä tietysti vaik purrakin

Ihmisiä mä en kumminkaan yritä koskaan pelotella enkä purra, vaan oon tosi kiltti ja tottelevainen. Ihan pupukoira, niinku tossa kuvassakin. Vai enkö muka oo?


2 kommenttia:

  1. Hyvä sitte. Mä oon huomannu, että pupuilemalla tässä huushollissa saa paljon enemmän nakkeja ja muuta kivaa kuin murrailemalla. Molempia on tullu kokeiltuu :-)

    VastaaPoista