Piparkakun värinen koira

Meidän matalampi väittää, että mä oon vähän liian fiksu joskus. Niinku pari päivää sitten kun se keksi jutella musta kiinnostavia juttuja korkeemmalle ja käytti joulun kunniaks, musta salanimee "toi piparkakun värinen koira".

Mä kuuntelen yleensäkin kaikkee aika tarkasti silloonkin, kun en näytä siltä. Sit matalampi meni tekeen semmosen virheen, että tuli kysyneeks multa "tahtooko piparkakun värinen koira kans possunkorvan". Se koodi oli lopullisesti murrettu sitten. Sen jälkeen mä oon tullu tikkana paikalle aina, kun on puhuttu piparkakun värisestä koirasta.

By the way, tossa on mun ja Seitan lelulaatikko. Mä otin sieltä just pupun päänaluseksi. Se pilkottaa vähän tuolta mun korvan takaa.

Joulukalenterin aukominenkin on sujunu yllättävän sopuisasti. Tähän mennessä joka luukusta on tullu jotain, jonka on saanu pilkottua kolmeen osaan. Saas nähdä mitä pukki meille tuo. Mä vähä luulen, että lelulaatikko jää pian piäneks. Mä ainaki oon ollu ihan hurjan kiltti.