Identiteettikriisi

Tänään mua on kyllä haukuttu niin monenmoiseksi, etten enää tiedä, mitä pitäis uskoo. Aamulla matalampi sai raivarin, kun näki kuinka oli käyny ton pussilakanan, jonka se illalla laitto tuolin suojaksi, ettei me kuratassuilla sotketa sitä ihan täysin. Silloon se sanoi, että mä oon TYHMÄ koira. No, olihan se tietysti jo kolmas lakana viikon sisällä, mutta minkä mä sille voin, että ne on heikkoo tekoo ja täytyyhän mun tietysti saada tyyny hyvin ennenku voin nukkuu.

Päivällä se pakkas sitten meidät autoon ja otti mukaan eläinkauppaan shoppaileen. Se täti siellä on mukava ja halus nähdä meidät. Ihminen sit haki meidät autosta ja kehui vaihteeks kovasti, että mä oon niiiiiin hyvä ja fiksu koira. Koittais ny päättää. Vasta pari tuntii aikasemmin mä olin ollu sen mielestä ihan mahottoman tyhmä.

Se osti sieltä kaupasta kauheesti kissanruokaa ja sit jotain tavaroita, joista osa näytti mun mielestä vähä epäillyttäviltä. Kattokaa ny vaikka ton koiranpoikasen ilmettä ton elokuvalootan kannessa. Sehän on selvästi suunnattoman järkyttyneen näkönen ja filmin nimi on Koiran käytöskoulu.

Mä en nyt oikeen tiedä oonks mä sitten tuhma vai kiltti vai jotain siltä väliltä. Tekis mieli ajatella, että mä oon vaan vilkas, pieni lapinkoira. Se tuhmuus tai kiltteys on ihan kokonaan ihmisten keksintöä.