Ehei, älkää turhaan kadehtiko. Ei täällä oo näyttänyt tommoselta enää pitkään aikaan. Kunhan tässä haaveillaan ja muistellaan kesää. Nyt sataa. Pimeetä tulee kamalan aikasin. Palelee ja tassut kuraantuu, vaikka piipahdettais vaan omalla takapihalla pissalla.Matalampi on yrittäny pitää meistä huolta yksikseen nyt jo kaks ja puoli kuukautta. Se on saanu sen tuumaamaan uudestaan semmosia asioita, jotka koskee aika paljon muakin. Sen pentukuume taitaa nimittäin olla ohi. Se ei kuulemma oo laittanu edes kennelnimihakemusta menemään, eikä oo ihan varma, viittiikö laittaakaan.
Siellä uudessakotona on nyt lattiat remontoitu ja ens keväänä, just silloon, kun mulle toivottiin niitä pentusia, siellä todennäkösesti uusitaan eteistä ja ulkoportaita. Mitenkäs mun pentuset sitten pääsis ulos pissalle ja jos ne pissii lattialle, siitä ei taida ihmiset tykätä.
Joku laamakin kuulemma on päässy irti ja jyllää vähä joka puolella maailmaa. Sen takia ihmisillä ei oo töitä, eikä rahaa ja sit ne kuulemma säästää helposti ensimmäiseks koiranruuasta, eikä me ainaskaan semmoseen kotiin voida mun pentuja antaa, jossa ei oo varaa ostaa niille kunnon ruokaa ja paljon leluja. Ja monille, jotka mun pentuasioista on kyselly on jo käyny niin, että niitten elämäntilanne on muuttunu, eikä ne voi nyt mitään koiranlapsia suunnitellakaan.
Semmosenkin toi matalampi on viimein hoksannu, ettei siitä oo kunnolla hoitamaan kolmea nuorta koiraa, kun kahdenkin villiäisen viihdyttäminen ja lenkittäminen yhtä aikaa on aikamoinen suoritus. Sitäpaitsi Essin pitää saada kans paljon huolenpitoa ja rapsutuksia, kun se on rakas vanha koira. Jos meille tulis nyt keväällä vielä iso liuta pentuja ja yks niistä jäis vaik meille, se vois olla Essin mielestä aika rankka juttu, kun sillä on jo meissäkin kestämistä. Kaikki koirat tarttee paljon leikkiä, liikuntaa ja rapsutusta. Ei koiruja kannata hankkia vaan siksi, että me ollaan niin söpön näkösiä pienenä (me Seitan kans ollaan tietysti söpöjä vielä vanhoinakin. Parannutaan vaan kaiken aikaa, niinku hyvä viini).
Niin, että meillä nyt sitten tuumataan. Kattotaan nyt kuinka käy.
Hyviä ja aiheellisia pohdintoja, ei se pentujen kasvattaminen tosiaan ihan tuosta vaan käy, vaatii aikaa ja resursseja. Enpä ollut huomannutkaan, että Usma ja Seita ovat noin nuoria ja samanikäisiä, koiranetistä nyt kurkkasin. Siinähän on vielä muutama vuosi aikaa miettiä pentuasioita ja Usman aikuistua, ei mikään kiire. :)
VastaaPoistaJuu-u, leila ja Seita on lisäksi Usman täti :) On mielenkiintoista, että ollakseen niin läheistä sukua ne ovat aivan eri tyyppisiä niin rakenteeltaan kujin luonteeltaankin. Usmassa on selvästi paljon paimensukuisen piirteitä..
VastaaPoistaEn nyt yhtäkkiä muista lukeneeni täältä mitään sellaista, että Usmalla ja Seitalla olisi riitoja keskenään vaan ovat tulleet hyvin toimeen pienestä ikäerosta johtumatta?
VastaaPoistaOvat olleet ensi hetkestä asti kuin paita ja peppu.Itseasiassa niitä on ollut helpompi kasvattaa ja hoitaa yhdessä kuin yhtä pentua kerralla. Ovat niin paljon viihdyttäneet toisiaan. Usma on aina ollut tosi kiltti isosisko ja tulee muutenkin kaikkien kanssa juttuun. Seita kadehtii ja rähisee helpommin toisille koirille.
VastaaPoistapiänet koiranpennutkin haluavat syntyä toivottuina, luulee peikko ja arvelee että silloin on kyse ihmisten toiveista.
VastaaPoistaJuuri niin, Isopeikko. Siksi asioita pitääkin tarkkaan tuumata.
VastaaPoista