Lettukestit ja rosvottua ruokaa

Tässä ei oo kuvia, koska me ei jätetty todisteita - kummastakaan offensiivista.

Eilen meillä kumminkin oli lettukestit. Matalampi paistoi ja kaikki sai, jotka vaan tuli jonoon. Jostain syystä meillä pitkäkarvakissat (Muska, Piisku ja Villiminttu) tahtoo maistaa melkeen kaikkea. Kookoslätyt oli niitten mielestä hyviä. Ne söi monta palaa. Essi ja minäkin saatiin molemmat ainaskin puolitoista isoo lättyy per koira. Seita ei tullu ees jaolle. Se on nykyään vähä nirso ja ennakkoluulonen kaikissa asioissa (vaik itte se on varmaan sitä mieltä, että se on vaan valikoiva ja tietää, mitä tahtoo).

Mäkin tiedän, mitä tahdon. On tienny jo pitemmän aikaa ja yleensä hankkinutkin kaiken, mitä oon halunnu, ellei joku oo just kerinny paikan päälle kieltämään. Siihen liittyy toi, mitä matalampi räikeesti nimittää rosvoukseks.

Meidän kisujen ruokakipot on nimittäin jostain kumman syystä keittiön työpöydällä ja kissat kiipee sinne semmosta porrasjakkaraa pitkin. Meidän muut koirut se tietenkin tehokkaasti pitää poissa Latzin kimpusta, mutta mulle ei oo mikään ongelma kiipiä liukkaita emännänjatkon askelmia pitkin ihan pöydälle saakka.

Niin siinä nyt sitten kävi, että viime yönä jäin ihan rysän päältä (vai pitäiskö sanoo pöydän päältä) kiinni. Onhan matalampi jotain epäilly, kun kisuista on yhtäkkiä tullut hirmuisia yösyömäreitä ja kupit on ollu aamulla ihan puhtaaksi nuoltuja... Nyt mä sit sain satikutia ja tunnelma oli aamullakin vielä vähän hyytävä.

Ymmärrettävistä syistä tässä ei nyt oo siitä tapahtumasta kuvaa..mutta sanonpahan vaan, ettei tässä huushollissa ymmärretä alkuunkaan tarpeeks arvostaa koirien aloitteellisuutta. Kandeis kyllä kannustaa vähän enemmän itsenäiseen ruuanhankintaan. Eihän sitä tiedä kuinka kovat ajat vielä koittaa. Mitäs sitten tehdään, jos meidän tarttee ihan itte ruveta ruokkimaan ittemme, eikä olla saatu edes harjotella?