Munakokkkelia pissillä

Isänpäivä meni mukavasti, kun päästiin molemmat mukaan kyläreissulle ja meitä rapsuteltiin niin, että meinas ihan karvat lähteä. Illalla nukutti sit mukavasti, mutta aamulla oli taas akut täyteen ladattu.

Me herättiin ennenku ihmiset ja kerittiin vähä pitkästyy, ennenku ne nousi. Pöydällä oli semmonen kiva laatikko, joita mä sain aina pentuna revittäväksi, kun hirvee tarmonpuuska iski, eikä muutakaan sopivaa silputtavaa ollu käsillä. No, mä sit hain sen lattialle ja outoa kyllä sieltä löyty sisältä sellaisia valkosia möllyköitä.

Kun mä pudotin sen lootan, se vähän räsähti ja sitte riemu alkoi... Sitä tosin kesti vaan siihen asti, kunnes korkeempi ihminen tuli alakertaan. Matalampi ihminen sen sieltä patisti. Ei kuulemma uskaltanu tulla itte ensin, koska pelkäsi saavansa sellasen raivarin, että seinät kaatuu.

Toi korkeempi on vähän viileempää sorttia, mutta ei sekään tällä kertaa meidän päätä silitelly. Varsinkaan, kun me oltiin niitten särjettyjen munien sekaan kaadettu vielä kissojen pissalaatikosta hiekatkin. Munakokkelia pissillä. Meidän kettiön erikoisuus tänä aamuna. Ei herättäny erityisempää suosiota.