Pennusta saakka Seita on tykänny leikkii länkkärii. Se on semmosta, että seistään aika kaukana toisista, vastakkain, ja yritetään ensin tuijottaa toinen kumoon. Sitten lähdetään hiipiin toista kohti - tai meidän versiossa oikeestaan vaan Seita hiipii, kun se on niin hyvä siinä. Mä pysyn sit viileesti paikoillani, mutta valppaana tai tollee täydessä iskuvalmiudessa kuin tossa tämänkertaisessa kuvassa. Sitten, kun toi pikku blondi pääsee tarpeeks lähelle, mä singahdan karkuun tai se hyökkää mun kimppuun. Kumpikin on ihan hauskaa, vaikka siitä takaa-ajoversiosta mä tykkään vähän enemmän, kun Seita ei kumminkaan saa mua kiinni, vaikka siitä aika nopee on tullukkin.
Niin vilahti, että häntä vaan jäi kuvaan. Ja toinen lentää matalalla.
VastaaPoistaMun blogissa on jotain kivaa teille :)
VastaaPoista