Meidän matalampi on kyllä pöhkö. Oikeesti se ei ymmärrä piänistä koirista paljo mitään, hösää vaan kauheesti.
Se yrittää kyllä olla hyvä ja tunnollinen kasvattaja, mutta aina ei mee ihan putkeen. Tänä aamuna viimeks se koki valtaisan järkytyksen, kun tuli pitkästä aikaa kurkanneeksi tuon eilisessä kuvassa esiintyvän Unnin vattan alle ja sieltä puuttui pippeli! Eihän niin tärkeä peli voi noin vaan pikkukoiralta kadota. Todennäköisin selitys on se, että matalampi on sössiny muistiinpanonsa ja sekottanu nuo ruskeet lapset toisiinsa. Onneks semmonen vehje löytyi sentään tolta toiselta parkinväriseltä, ettei ollu tyystin kadonnu koko peli.Niitten tuleviin koteihin lähti sit eilen väärän pennun kuvat, mutta tänään pistettiin menemään oikeat.
Tässä kolmikossa ihmisillä onkin sitten tunnistamisessa pulmaa kerraksensa. Kaks poikaa on vielä vailla omaa kotia, mutta yks noista on tyttö, joka vissiin jää meille omaks koiraks.
Ihmiset on vaan pyörällä päästään, kun ne väittää , että aina yön aikana nää mun ipanat kasvaa ja muuttuu niin paljon, että niitä on taas aamulla vaikee tunnistaa. Mun mielestä tommosissa puheissa ei oo päätä eikä häntää. Mä ainaskin tunnen kaikki mun lapset ja lasken tarkasti, että kaikki on tallella, kun tuun ulkoa pissalta sisälle.Toi musta tossa alimmassa kuvassa, jolla sojottaa korvat eri suuntiin on muuten Utu. Se muuttaa sit joskus tänne aika lähelle. Terveisiä vaan Kaustiselle!
Toisethan käyttää esim. eri värisiä villalankoja pentujen kauloissa, niin on näppärä samannäköisistä katsoa, että kuka olikaan kuka. Kaikki pennut tai niitten emot ei kyllä välttämättä anna nauhojen kaulassa olla, ja kohtahan ne jo kasvaakin sen verran, että tulevat selvemmin erinäköisiksi.
VastaaPoistaEi se Utu sentään tänne meille ole tulossa... ;) Mutta meiltä löytyy kyllä kilttiä aikuislapinkoiraseuraa, jos Utu kotiuduttuaan tahtoo sellaisia täällä tavata.
No johan on! Niin tärkeä asia hukassa :D Onneksi sitten löytyi kuitenkin!
VastaaPoistaMut jotkut pippelit saattaa ihan oikeasti pomppia paikasta toiseen ja löytyä ties mistä! Pistä vaikka vähän jesarilla kiinni jos tuntuu ettei meinaa aloillaan pysyä..
VastaaPoistaOnneksi, Usma, emokoirat ovat rauhallisia :)
VastaaPoistaOn sinulla Usma nyt vahtimista, Matalamman hössäykset ja kaikki kuusi tissitettävää ja ne pippelit.
VastaaPoistaNo oishan se nyt oikeesti pennullekin ihmeen paikka jos pelit ja vehkeet häviää! :D
VastaaPoistaOlisi siinä sinulla ja koirapojilla ihmettelemistä, jos posti jonakin päivänä toisi vinkuvan yllätyspaketin, leila :)
VastaaPoistaToivottavasti Utukan omat ihmiset lukevat tämän ja ottavat blogisi kautta yhteyttä, jos muutaman kuukauden kuluttua kaipaavat Utulle koirakaveria.
Sanos muuta, Nukulan Mamma ;)
Mä olen kans kuullut, että jotkut niistä on aika arvaamattoman sorttisia, Goto ;-)
Juu, Usma ainakin on sangen tyyni. Meidän edellinen lapinkoiraäitimme ei ihan aina ollut, Isopeikko .
Juu, on tässä koiralla kerrakseen puuhaa. Onneksi Usma on aika energinen pakkaus, Maria Veikontytär.
Niinpä, Nina. Onneksi niillä on vielä korvat kiinni, etteivät kuulleet kaikkeas sitä päivittelyä :D