Hassuja poikia

Tänään me istuttiin matalamman ihmisen kanssa lattialla, katteltiin mun pentuja ja ihmeteltiin yhdessä kuinka paljon ja monella tavalla ne koko ajan muuttuu. Tiätysti ne on ihan eri näkösiä kuin viis viikkoa sitten, mutta on ne muuttunu muutenkin.

Unni (tossa yläkuvassa) ei kilju enää ollenkaan niin paljo kuin pari viikkoa sitten. On se toki puhelias ja viihtyy pitkiä aikoja han yksin omissa leikeissään. Nykyään se tulee kuitenkin iloisesti luo, kun sitä kutsuu ja viihtyy hyvin sylissä ja leikkii enemmän toistenkin kanssa.

Kukaan muu ipanoista ei malta olla niin pitkään rapsuteltavana kuin Unni. On se muutenkin aika rauhallinen poika - paitsi silloon, kun tulee riitaa jostakin tavarasta Murrin kanssa. Se on siinä suhteessa vähän samanmoinen kuin Seita, että se yrittää välillä pomottaa toisia koiria. Samalla lailla kuin Seita, se on kumminkin hurjan kiltti ja ystävällinen ihmisille.

Uula, tossa alakuvassa oli pisimpään vauva. Sehän syntyikin viimeisenä. Nyt siitä on tullut ihanan pehmoinen pusupallero, joka on aina hyvällä tuulella, eikä välitä pomottaa ketään, vaan kellahtaa mennen tullen ihmisen syliin selälleen merkiksi siitä, että tästä massupuolelta sopis rapsuttaa..

On ne niin söpöjä ja hassuja poikia. Murri kans, joka on tällä hetkellä kova leikkimään ja esittämään mielipiteitään. Saas nähdä minkämoisia ne on parin viikon päästä, kun lähtevät uusiin koteihinsa - paitsi Unni, jolla ei ole vieläkään sitä uutta kotia. Huomenna laitetaan kuulemma ilmoitus jonnekin lehteen.