Kaks viikkoa

Mun vauvat täyttää huomenna kaks viikkoo. Ne kurkistelee maailmaa varovasti silmät sirrillään. Varsinkin Usva ja Murri (noi tossa yläkuvassa) yrittää jo kävellä neljällä tassulla niinku oikeet koirat. Enimmäkseen ne kumminkin syö niin, että maito roiskuu ja nukkuu.

Ruokaa mulla on onneks niille riittäny, vaikka voinkin huonosti. Tänään matalampi kokeili ekaa kertaa tarjota niille korviketta pullosta, mutta puolueellinen raati totesi yksimielisesti, että aito voittaa korvikkeet kuus nolla. Maanantaina voi sit kuitenkin mieli muuttua, kun mamma joutuu oleen monta tuntia leikkauksessa, eikä senkään jälkeen heti voi päästää noita hurjia maitovampyyreita mun kimppuun.

Kunhan korkeempi tulee kotiin, se varmaan ottaa teille videokuvaa siitä syömistouhusta. Se on meinaan nyt jo niin raisun näköistä hommaa, että heikompihermoisia hirvittää..Onneks mullon aika hyvät hermot, vaikka vattanahka onkin naarmuilla ja kasvain kasvaa niin nopeasti, että ihan kauhistuttaa. Mun on jo tosi vaikee hoitaa vessa-asioita, mutta kaikki eläinlääkärit, jolle toi matalampi on soittanu, on lomalla tai kaikki ajat on varattu. Maanantaina vasta on jotain apua tiedossa..

Meidän ihmisiä pelottaa, mutta me yritetään kaikki parhaamme mukaan pitää toisistamme huolta. Ehkä kaikki vielä järjestyy parhain päin.