Hitsi, että nää sadepäivät on tylsiä. Kaikkia nukuttaa. Joka paikassa on pimeetä. Ihminen kärttyilee ja väittää, että meidän tassut ja massut kuljettaa rapaa sisälle kahdeksan kertaa nopeemmin kuin se jaksaa kantaa takas pihalle. Ensin mä vähän ihmettelin sitä kahdeksaa, mutta sit muistin, että viis kissaa ja kolme koiraa. Joopa joo. Isännän tassuista se ei kyllä sanonu mitään, vaikka sillä on kaikkein isoimmat.Seita on nyt sitte jo melkeen kokoaikapystyorva ja ihmiset kiusaa, että se näyttää suu auki ihan pieneneltä enkelilepakolta. Siitä on aika vaikee saada kuviakin ilman sädekehää (siitä se enkeli siihen lepakon etuliitteeks) - ainakin ton matalamman, joka ei osaa käyttää ku yhtä nappia siitä kamerasta. Kai sillä vois jotenkin värejä tasottaa, jos osais.
Mulla on pitkään ollu selässä irokeesi, siis semmonen kapee soiro pitkää karvaa. Nyt se on vähä ruvennu leventyyn. Edelleen mun turkki on kuulemma tosi pehmee ja tuoksuu aina hyvälle. Seita on tommonen paksuturkki pörriäinen, mutta sen karva on karkeempaa ja haisee helpommin sille ,missä se milloinkin on sattunu nuohoomaan.
Tossa kuvassa mä tiskaan kermavaahtoriisipuuroo. Sitä mä voisinki syödä joka päivä ja niitä perunalastuja, mutta en mitään jauhelihariisii tai maksalaatikkoo. Yäk. Purkkiruuat on kyllä kans hyviä. Siitäkin toi matalampi ihminen marmattaa, että mä oon selvästi pikaruokasukupolven nuori. Sipsejä vaan ja roskaruokaa lisäaineineen. Ei mitään terveellistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti