Miltä vessaharja maistuu?

Me ollaan Seitan kanssa tehty vähä vertailevaa tutkimusta siivousvälineitten ominaisuuksista. Mun ehdoton suosikki on aina ollu lattiaharja, mutta ollakseen hauska se vaatii kyllä toiseen päähän ihmisen sitä heiluttamaan. Sama pätee lankamoppiin ja mikrokuitupesimiin. Niistä hapsumopeista irtoo kuiteski kivasti naruja, joita voi natustella ja hyvällä säkällä illalla tulee sit helminauhakakkaa.

Eilen me vähä mellastettiin vessassa. Sieltä löytyi ergonomisesti oikein hyvin muotoiltu Tolupullo, jota on kahvasta näppärä kantaa. Vessaharjassa oli hyvät aromit, mutta varsi on vähän liian pitkä logistiikkaa ajatellen. Se suussa mä törmäilin jatkuvasti huonekaluihin ja ihminen sai mut ihan liian nopeesti kiinni. Pari rättiä me saatiin silputtua ja Seita tais nielläkin toisen.

Sitte ihmiseltä palo käämi ja se ilmotti, että nyt riittää siivoushommat tältä päivältä ja pisti vessan säppiin. Siitä mä oon kyllä aika ylpee, että mä oon varmasti Suomen ainoo koira, jolla on ikioma pölynimuri. Se odotti jätekeräykseen pääsyä just silloon, kun mä muutin tähän taloon ja kun mä kerran rupesin heti sitä pureskelemaan, ihmiset päätti antaa mun pitää sen, jos mä vaikka sit jättäisin sen uudemman huristimen syömättä.

Kaiken kaikkiaan nää kodinhoitohommat on mun mielestä kiehtovia. Tiskikoneessakin mä oon jo pariin kertaan käyny. Ei sitä tiedä, vaikka mua odottais merkittävä ura kotipalveluitten saralla...